Maasotakoulun tuore johtaja, eversti Janne Mäkitalo, 55, on tullut tutuksi suurelle yleisölle televisiosta. Hän on useaan otteeseen istunut studiossa kommentoimassa Ukrainan sotatilannetta. Tuttu hän on muutenkin Etelä-Karjalassa, sillä hän on aikaisemminkin opettanut Maasotakoulussa. Perheen ykkösosoite on jo pitkään ollut Lappeenrannassa, vaikka upseerin ja sotilasprofessorin työtehtävät ovat vieneet eri puolilla maata ja ulkomaita myöten.

Maasotakoulun johtajien tehtävänvaihtotilaisuus oli Maasotakoululla 29.12., kun prikaatikenraaliksi äsken ylennetty Sami-Antti Takamaa luovutti tehtävät eversti Mäkitalolle. Takamaa siirtyy Maavoimien esikuntaan Mikkeliin operaatiopäälliköksi.

Mäkitalo on väitellyt Maanpuolustuskorkeakoulussa sotatieteiden tohtoriksi vuonna 2012, aiheenaan Partisaanisodasta alueelliseen puolustusjärjestelmään – Jugoslavialaisen sotataidollisen ajattelun kehittyminen toisen maailmansodan jälkeen.

Mäkitalo palveli yleisen sotataidon (operaatiotaito ja taktiikka) sotilasprofessorina vuonna 2017 ja suomalaisen sotataidon (operaatiotaito ja taktiikka) sotilasprofessorina vuosina 2018–2022. Hän on aiemmin palvellut useissa erilaisissa tehtävissä ja joukko-osastoissa, muun muassa Maavoimien tutkimuskeskuksen johtajana, Maasotakoulun Koulutuskeskuksen johtajana ja Satakunnan Pioneeripataljoonan komentajana, esikuntatehtävissä alue-esikunnissa, kriisinhallintatehtävässä Kosovossa sekä pääopettajana sotakouluissa. Hän on julkaissut lukuisia artikkeleita ja useita kirjoja sekä kirjoituksia sotahistoriasta, sotataidosta, operaatiotaidosta ja taktiikasta.

Sotilasprofessorin työhön kuului opetus, tutkimus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Viimeksi mainittu tarkoittaa juuri muun muassa median haastatteluita. Opetus on liittynyt nimenomaan suomalaiseen sotataitoon. Tutkimuspuolella viimeisen hanke on ollut tulevaisuuden sodankäynnin vaikutukset kansalliseen puolustukseen, Mäkitalo sanoi lehdistötilaisuudessa.

Harrastuksena kirjat ja perinnetyö

Esittäytymispuheenvuorossaan vaihtotilaisuudessa Mäkitalo kertoi, että perheeseen kuuluu enää vaimo ja kaksi pitkäkarvaista collieta, koska poika ja tytär asuvat jo omillaan.

-Olen sukuni ensimmäinen ammattisotilas. Pappani äidin puolelta palveli jatkosodassa Jalkaväkirykmentti 11:ssä konekiväärimiehenä ja isän puolelta Panssaridivisioonan tykistökomentajan eversti Klärichin autonkuljettajana, Mäkitalo kertoi.

Harrastuksiin kuuluu sotiemme veteraanien perinnetyö – hän on Jalkaväkirykmentti 1:n perinnekillan puheenjohtaja – koirien kanssa liikkuminen, musiikin kuuntelu ja lähes yksinomaan vinyyleiltä (kokoelmiin kuuluu myös noin 30 LP:tä suomalaista ja kansainvälistä sotilasmusiikkia), sekä lukeminen. Kotikirjastossa on noin 3 000 nidettä.

-Pääosa teoksista on sotataitoa, operaatiotaitoa, taktiikkaa ja sotahistoriaa käsitteleviä, mutta on siellä silmänlumeeksi jonkun verran Mika Waltaria, Arto Paasilinnaa, Veikko Huovista ja FingerPoriakin. Ja nyt kun vihdoin pääsee kunnon latujen ääreen, on tarkoitus alkaa kuluttaa viime lopputalvena hankittujen suksien karvapohjia.

Mäkitalo kertoo olleensa varusmiehenä Karjalan Prikaatin sissikomppaniassa saapumiserää II/86, ja kävi Sissi-RUK:n jälki-RUK:kina. KARPR:n aliupseerikoulun sissilinja on ollut vaikein sotakoulu päästä sisään. Kotiuduttuaan hän palveli 13 kuukautta vänrikkinä KARPR:ssä.

-Upseeriksi valmistuin 31 vuotta sitten samalta kurssilta kuin Sami-Antti (Takamaa), samoin 22 vuotta sitten samalta yleisesikuntaupseerikurssilta. Olen palvellut kahdeksalla eri paikkakunnalla. Tänne tuloni on 11. siirto upseerina. Nyt olen itselleni läheisimmässä palveluspaikassani, enkä tarkoita tällä ykkösasunnon paikkakuntaa, vaan tunnesidettä tähän taloon. Se että saan olla täällä komentajana, on todella iso juttu minulle.

-Maasotakoulun suurin kehitysvaihe ajoittuu puolustusvoimauudistukseen. Pääsin johtamaan ja valmistelemaan siihen liittyvää muutosta Koulutuskeskuksessa toimiessani vuonna 2013 puolen vuoden ajan koulutuspäällikkönä. Seuraavaksi siirryin valmistelemaan Maavoimien tutkimuskeskuksen perustamista ja vuoden 2015 alussa Haminaan johtamaan keskusta.

-Suuri osa tutkimustehtävistämme liittyi sellaisten suorituskykyjen rakentamiseen ja sellaisten taktisten ja operatiivisten toimintatapojen kehittämiseen, jotka nyt ovat Ukrainassa kullanarvoisia. Erityistä arvonantoa on osoitettu sille koulutukselle, jota suomalaiset varusmiehet ja reserviläiset ovat saaneet, kouluttamisen kärkiosaajana tietenkin Reserviupseerikoulu.

Mäkitalo kertoi palvelleensa Maasotakoulussa viimeksi kuutisen vuotta sitten, ja arvioi, että monenlaista ja nopeaa kehitystä on tällä välinkin tapahtunut.

-Nöyränä olen uuteen tehtävään perehtynyt. Tosi haasteellinen ja hieno tehtävä.

Ukrainan opit hallitusti käyttöön

Varsinaisessa vaihtoparaatin puheessaan eversti Mäkitalo kosketteli sekä Ukrainan sotaa että Suomen tulevaa Nato-jäsenyyttä.

-Sotaa on seurattava ja pyrittävä tunnistamaan ja varmistamaan opit, jotka soveltuvat Suomen puolustuksessa huomioitavaksi. Kyse on varmennettujen oppien hallitusta jalkauttamisesta. Yksittäinen havainto ei ole varmennettu oppi.  Hallittu jalkauttaminen ei tarkoita sitä, että yksittäinen kouluttaja päättäisi huomaamansa havainnon ottamisesta käyttöön, vaan johto-, toimiala- ja omistajuussuhteiden mukaisesti tapahtuvaa harkittua käyttöönottoa. Maasotakoululla on suuri vastuu oppien tunnistamisessa ja varmistamisessa ja perusteltujen esitysten tekemisessä. Maavoimissa on jo tehty hyvää työtä ja nostettu esille oppaissamme ja käsikirjoissamme mainittuja tärkeitä ohjeita, joita Ukrainan kokemusten perusteella tulee painottaa. Maavoimien tutkimuskeskus on Ukrainan sodan seuraamisen ytimessä ja Koulutuskeskus sekä Reserviupseerikoulu avainasemassa varmistettujen oppien jalkauttamisessa.

Myös NATO-valmiuksien rakentaminen koskee jokaista maasotakoululaista, Mäkitalo sanoi.

-Jokaisen maasotakoululaisen ja opiskelijan on lisättävä yleistä NATO-tietouttaan ja tehtävä siitä arkipäiväistä. Englanninkieli on otettavan haltuun kaikissa henkilöstöryhmissä ja myös niitä koskien, joilla ei kv-tehtävät ole päällimmäisenä mielessä. Opetukseen on kytkettävä mukaan aihealueen sanasto, jotta osaamme esimerkiksi vuoden 2023 tärkeissä kansainvälisissä harjoituksissa vastata yhteistoimintajoukkojen ja kansainvälisen median kysymyksiin yhtä hienosti kuin viime kesänä. Oli todella mieltä lämmittävää seurata, kuinka vakuuttavasti maavoimien varusmiehet mediassa esiintyivät.

Puheensa lopuksi Mäkitalo kiinnitti huomion huolenpitoon kanssaihmisestä.

-Ihminen on sodankäynnin tärkein tekijä, kuten Ukrainan sota on meille taas todistanut. Ihmisestä huolen pitäminen ja varhainen puuttuminen koskee henkilökunnan lisäksi myös varusmiehiä ja erityisesti epäasiallisen käyttäytymisen estämistä. Jokaisella on oikeus ja velvollisuus puuttua epäasialliseen käyttäytymiseen. Sotilaallisen luontevaa, rehtiä ja herrasmiesmäistä käytöstä ei saa jättää minkään uudenvuodenlupauksen varaan. Sen on oltava jatkuvaa ja sen on syytä olla koko ajan mielessä.  Puhukaa ja käyttäytykää muita kohtaan, kuten toivotte itsellennekin tehtävän, Mäkitalo kehotti maasotureita.

-Kiitän edeltäjääni kenraali Takamaata hänen panoksestaan Maasotakoulun kehittämiseksi ja toivotan hänelle menestystä uudessa tehtävässään. Kiitän Maavoimien komentaja kenraali Välimäkeä tästä suuresta kunniasta ja vastuusta palvella Maasotakoulun johtajana. Kiitän kaikkia maasotakoululaisia jo etukäteen siitä tuesta ja työpanoksesta, jonka ansiosta menestymme myös vuonna 2023.

Kenraali Takamaa Mikkeliin haikein mielin

-Oma ympyräni Maasotakoulussa on täyttymässä 11 kuukauden jälkeen. Se aika jäi valitettavan lyhyeksi, olisi ollut vielä paljon tehtävää ja ehkä myös jotain annettavaa. Tehtävä oli kuitenkin mieluisa ja jään kaipaamaan ennen kaikkea teitä työkavereita, kenraali Takamaa sanoi omassa vaihtoparaatipuheessaan.

Lehdistötilaisuudessa Takamaa totesi lähtevänsä Maasotakoulusta haikein mielin, joskin edessä on myös uusi ja mielenkiintoinen tehtävä Maavoimien esikunnassa. Hän arvioi, että yhteistyö Maasotakoulun sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) ja reserviläisjärjestöjen kanssa on päättyneenä vuonna 2022 entisestään tiivistynyt.

-Tähän vaikutti kertausharjoitusten lisääntyminen, kun MPK:n kouluttajat olivat meillä monissa harjoituksissa kouluttajina, Takamaa sanoi.

Maasotakoulu on Takamaan mukaan lisätalousarvion turvin voinut palkata lisää henkilökuntaa noin 10 henkilöä, muun muassa huollon tehtäviin, sekä muihinkin.

Mäkitalo muistutti, että myös kadettikurssien aloitusvahvuuksia on nostettu, mutta se vaikuttaa Puolustusvoimien henkilöstötarpeeseen vasta vuosien päästä.

Takamaa kertoi, että Puolustusvoimat on nyt palkannut parisataa hiljattain reserviin jäänyttä uudelleen töihin. Tälle henkilöstölisäykselle on rahoitus ensi vuoden loppuun asti. Henkilömäärä on aika suuri, ja jos se taas lähtee pois, aukko on iso.

Takamaa totesi, että Ukrainan sodan oppeja on viety suomalaiseen sotilaskoulutukseen, mutta toisaalta sieltä (Ukrainasta) ei ole tullut mitään erityisesti uutta.

-Me koulutetaan kyllä ihan oikeita asioita.

Nato-jäsenyyden takia ei monikaan asia koulutuksessa muutu, koska Suomi on ollut Nato-johtoisissa kriisinhallinnan operaatiossa ja Nato-rauhankumppanina jo pitkään. Artikla 5 tuo kuitenkin mukaan sen, että Suomi jatkossa toimii liittokunnan jäsenenä, ja sieltä tulee vaatimuksia. Mitään ei kuitenkaan muuttuu äkkirysäyksellä, vaan prosessi vie pitkään, Takamaa arvioi.

 

Teksti: Ilkka Pohjalainen

Kuvaajat: valokuvausvarusmiehet Tor-Eric Väre & Lari Rantonen / Maasotakoulu