Etelä-Karjalan reserviläispiirin puheenjohtajaksi valittiin piirin syyskokouksessa Jaska Petsola. Tehtävä ei ole hänelle aivan uusi, sillä hän heilutti puheenjohtajan nuijaa jo vuosina 2020-21. Reserviläistoiminnassa hän on ollut mukana jo kolmisenkymmentä vuottaa  ensin Joutsenon Reserviläisissä, sitten muutamia vuosia Imatralla, ennen siirtymistä Lauritsalaan.  LauResin puheenjohtajana hän vaikutti vuosina 2010-2014.

Petsola oli SRA-ammunnan pioneereja Etelä-Karjalassa, ja toimi piirien SRA-vastaavana 11 vuotta.

Poimitaan meriittilistalta vielä yksi juttu: Petsola oli Etelä-Karjalan sotilasmarssin toinen alullepanija yhdessä Lindqvistin Villen kanssa, ja oli marssitapahtuman johtajana 2009-2019. Marssi on Lauritsalan reserviläisten järjestämä, ja on tasaisesti kasvattanut suosiotaan.

-Olen toivonut, että saisin palata marssin johtajaksi, mutta LauRes siitä tekee sitten päätöksen.

Käytännön kenttätoimintaa

Petsola sanoo suoraan, että häntä innostaa eniten käytännön toiminta kentällä, ja sitä hän haluaa piirin puheenjohtajana myös edelleen kehittää. Kokoustaminen ja kahvinjuonti eivät ole se pääasia, vaikka hallinnolliset tehtävät tietysti vievät oman aikansa. Kenttätoimintaa pitää kehittää, ja innostaa useampia yhdistyksiä mukaan. Mutta kenttä ei ole johtajia varten, vaan johtajat kenttää varten.

-Ammunta ja marssihommat esimerkiksi. Ne vetävät myös nuorempia ikäluokkia, 20-45-vuotiaita. Meiltä puuttuu tällä hetkellä piiritason marssi tai jotos. Sellaisen järjestämiseen tarvittaisiin useamman kerhon yhteistyötä, Petsola sanoo.

Hän muistuttaa, että Etelä-Karjalassa on takavuosina ollut jopa liittotason jotostapahtumia ja kilpailuita.

-Meillä on esimerkiksi huipputason ampujia. Mikä meitä estäisi järjestämästä liittotason kilpailuita? Kenttää pitäisi kuitenkin saada laajemmin kerättyä tapahtumien taakse, ja myös yhteistyössä upseereiden kanssa, että saadaan järjestely ja toimitsijavoimaa. Ei maanpuolustustyö katso kauluslaattoja.

Rahat järkikohteisiin

Talousasioissa vuodenvaihteessa kautensa aloittava puheenjohtaja haluaa noudattaa napakkaa linjaa, jotta rahat kohdistuvat mahdollisimman hyvin järkevään toimintaan. Ei niitä ole myöskään itsetarkoitus säästellä ja kerätä.

Ukrainan sodan alkamisen jälkeen reserviläistoiminnan piiriin on tullut paljon uusia jäseniä niin valtakunnallisesti kuin piiritasollakin. Petsolan käsityksen mukaan Etelä-Karjalassa muutama iso kerho on kasvattanut jäsenmääriään, mutta pienissä kerhoissa jäsenmäärä vähenee.

-Mitään räjähdysmäistä kasvua jäsenmäärissä ei Etelä-Karjalassa ole, mutta maltillista. Uusia jäseniä tulee, mutta toisesta päästä poistuu. Ikäluokat myös pienenevät, Petsola huomauttaa. Jäsenmäärät tasaantuvat, ja varsinkin pienissä kerhoissa tulee haasteita saada toimivia ja motivoituneita hallituksia.

Petsolan, 50, siviilitoimi on Joutsenon vastaanottokeskuksessa, sen säilöönottoyksikössä. Hän asuu Lappeenrannan Partalassa, ja on paikallisen kyläyhdistyksen puheenjohtaja. Reserviläistoiminnan lisäksi hän harrastaa muun muassa kalastusta ja metsästystä (nykyään tuliaseiden lisäksi  taljajousella), sotahistoriaa, lukemista ja ”aarteenetsintää” metallinetsimellä. Kuntosali kuuluu myös harrastuksiin.

Huusholliin kuuluu avovaimon lisäksi kolme lasta ja pohjanpystykorva-koira, kissa sekä kaksi shetlanninponia. Sotilasarvoltaan hän on rajaylikersantti.