Siirry pääsisältöön

Sotahistorian näkökulmat kiinnostivat Miettilä Kollauksessa Rautjärvellä

Rautjärven reserviläiskerhot pääsivät parin vuoden koronatauon jälkeen järjestämään Miettilä Kollaus -tapahtuman yhdessä Miettilän nuorisoseuran kanssa 30.7. . Nyt Kollaus keskittyi aikaisempaa enemmän sotahistoriaan. Musiikkia ja oheisohjelmaa oli ulkoilmatapahtumassa pehmentämässä siirtymiä aiheesta toiseen.
Kärkiesitelmän pitäjäksi Rautjärvelle oli saatu televisiosta ja vetävistä historiakirjoistaan tunnettu Teemu Keskisarja. Aamun pienestä tihkusateesta huolimatta parkkipaikat täyttyivät ääriään myöten, ja monet kertoivat tulleensa kuuntelemaan nimenomaan Keskisarjaa.
Sotatieteen tohtori, majuri Tapio Saarelainen esitti omassa osuudessaan näkökulman huomisen sotahistoriaan, menneestä tulevaan. Keskisarja puolestaan analysoi sotien syitä ja seurauksia Pikkuvihasta viime sotiin. Kovin vähän on perusasetelma muuttunut, mitä tulee idästä päin hyökyvään uhkaan.
Pikkuviha 1700-luvun alkupuolella kosketti rankasti muun muassa Rautjärveä ja muitakin Etelä-Karjalan pitäjiä. Talvisodassa rautjärveläiset puolustivat etenkin Kollaan rintamalla, ja Jatkosodan jälkeen Rautjärvi menetti Ilmeen alueen, puolet pitäjää.
-Historia on taistelua unohdusta vastaan. Minä en pysty vaikuttamaan siihen, tietääkö kukaan Kollaan taisteluista 50 vuoden kuluttua. Koen historiantutkimuksen toivottomaksi viivytystaisteluksi, jossa pitää saada muutamia bunkkereita ja tiettyjä maastokohtia puolustettua ajan hammasta ja unohdusta vastaan, Keskisarja määritteli.
-Viime aikoina olen tehnyt sen ratkaisun, että tärkeintä ei ole kenraalien ja suurmiesten strategiset neronleimaukset, vaan esi-isiemme, miesten ja naisten elämäntaistelut jäätävässä ja joskus polttavassakin helvetissä.
Keskisarjan mukaan historia on tärkeää; se saa nykyhetken tuntumaan sekä raskaammalta että keveämmältä.
Keskisarjan kirja Ruotsin ja Venäjän välillä käydystä Hattujen sodasta 1741-43 ilmestyy syksyllä. Sen merkittävin taistelu käytiin Lappeenrannassa. Sota johti Suomen miehitykseen, joka oli brutaalia muun muassa Etelä-Karjalassa. Ihmisiä tapettiin ja siepattiin orjiksi Venäjälle, ja kyliä poltettiin. Kansa suojautui piilopirtteihin ja pakosaunoihin.

Reserviläistoiminta esittäytyi.

Sotavainajien etsinnät tauolla

Kolmannen pääesitelmän pitäjä oli Rautjärven reserviläisten omista riveistä, kun rajavartiomestari evp. Mika Albertsson kertoi monien vuosien ajalta kertyneitä kokemuksiaan sankarivainajien etsinnöistä nykyisen rajan takana ja heidän kotiuttamisestaan Suomeen.
Sankarivainajia on saatu kotiutettua vuosien saatossa runsaat 1500, joista 414 on onnistuttu tunnistamaan muun muassa löytyneiden tuntolevyjen, dna-testien ja arkistotietojen avulla. Testejä on odottamassa yli 100 vainajaa. Tuntemattomien sankarihautajaiset järjestetään Lappeenrannassa toukokuussa 2023.
-Luojan kiitos vielä viime marraskuussa saimme kotiin 96 sankarivainajaa. He odottavat nyt tunnistamista. Aika monta tuntolevyäkin heiltä on säilynyt, Albertsson kertoo.
Hän uskoo, että yhteistyö venäläisten kanssa sotavainajien etsinnöissä ja kotiuttamisessa on nyt tauolla ainakin jonkin aikaa. Hänen tietojensa mukaan Viipurissa on muutama löytö odottamassa kotiutusta.

Lääkintäkalusto kiinnosti yleisöä.

Kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Jukka Kopra oli saatu Kollaukseen pitämään ajankohtaiskatsaus päivänpolttavista turvallisuuskysymyksistä.
Kaakkois-Suomen rajavartiosto esittäytyi ja sen toiminnasta kertoi toimistoupseeri Ville Kuusisto.
Miettilän historiallisella reservikasarmialueella järjestetyssä tapahtumassa olivat paikalla myös Reserviläisten ja Reserviläisurheiluliiton esittelyteltat, joissa saattoi tutustua reserviläistoimintaan taikka kokeilla ampumista ekoaseilla. Myös jonkin verran aseistusta oli näytillä, sekä Puolustusvoimien G-Mersu sairasauto, jossa oli lääkinnällinen välineistö.
Miettilän kasarmikankaan puistoalue kehittyy hyvää vauhtia entistäkin kiinnostavammaksi kohteeksi sotahistoriasta kiinnostuneille. Alueella on jo kansainvälisestikin kuuluisa Kollaa- ja Simo Häyhä -museo, ja entisestä komppanianpäällikön talosta rakentuu parhaillaan sotahistoriakeskus yli 300 000 euron hankkeella. Remontin on määrä valmistua syksyllä.

Osallistujia Kollaukseen oli tänä vuonna seitsemisen sataa.
Rautjärven reserviupseerikerhon puheenjohtaja Ville Kuusisto katsoo, että sotahistorialla oli tässä ajassa selvä tilaus.
-Uskon, että Miettilä Kollaus -tapahtumalla voi olla jatkoa, mutta päätöksiä siitä ei ole. Myös ajankohtaa ja sisältöä pitää aina pohtia tarkkaan.

Jaa tämä artikkeli sosiaalisessa mediassa

FacebookFacebookTwitterTwitterSähköpostiSähköpostiWhatsAppWhatsAppLinkedInLinkedIn

Historioitsija Teemu Keskisarjan luentoa kuunneltiin keskittyneesti.

Lue myös

Tukijoukot

VarustamoSPPSimpeleen ApteekkiSimo HäyhäSaimaan KuituPatalaiskaMiettilä KollausMarkkinointi UkkonenMäkisen LiikennekouluLiikenne EteläpääLamisNetKoskimiesItaNordicHugonEfikaAkku-ArkkaAkkiloiAhtiainenVarustamoSPPSimpeleen ApteekkiSimo HäyhäSaimaan KuituPatalaiskaMiettilä KollausMarkkinointi UkkonenMäkisen LiikennekouluLiikenne EteläpääLamisNetKoskimiesItaNordicHugonEfikaAkku-ArkkaAkkiloiAhtiainen