Reservissä ON voimaa! – Asevelvollisuuden kautta osaavaa ja motivoitunutta reserviä

Suomalainen ratkaisu, jossa Puolustusvoimat kouluttaa asevelvollisista suorituskykyisen sodan ajan joukon ja reservin, takaa maamme puolustuskyvyn ja on meille hyvä ja toimiva malli. Asevelvollisuus on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi turvallisuusympäristömme muuttuessa viime vuosina. Asevelvollisuus on myös kustannustehokas tapa tuottaa tarvittavan kokoinen ja suorituskykyinen reservi. Asepalveluksen jälkeisessä reservin koulutuksessa taitoja ylläpidetään ja edelleen kehitetään.

Ratkaisumme pohjaa siihen, että jokainen suomalainen on maanpuolustusvelvollinen. Suomalaiset miehet ovat velvollisia osallistumaan Suomen aseelliseen puolustamiseen sen vuoden alusta, jona täyttää 18 vuotta, sen vuoden loppuun, jona täyttää 60 vuotta. Asevelvollisuuden voi suorittaa aseellisessa tai aseettomassa varusmiespalveluksessa, tai siviilipalveluksessa. 18-29 vuotiaiden naisten on mahdollista hakea vapaaehtoiseen asepalvelukseen.

Suomen kansa on yhtenäinen valitsemamme ratkaisun takana, sillä lähes 80 % suomalaisista kannattaa nykyistä asevelvollisuusjärjestelmää. Viimeisten tutkimusten (2024) mukaan 83 % suomalaisista haluaa, että Suomea puolustetaan aseellisesti, jos maahan hyökätään. Kysyttäessä, olisitko itse valmis osallistumaan maanpuolustuksen eri tehtäviin omien kykyjen ja taitojesi mukaan, vastasi myöntävästi 82 %.

Suomalainen asevelvollisuus on vahva osa yhteiskuntaa. Kaikkialta maastamme ja erilaista taustoista tulevat asevelvolliset osallistuvat omalla panoksellaan sotilaallisen puolustuksen varautumiseen. Varusmiespalvelus on lisäksi tärkeä koko ikäluokkaa yhdistävä tekijä ja sillä on yhteenkuuluvuutta lisäävä vaikutus. Varusmiespalveluksessa jokaisen asevelvollisen aiemmin hankittua osaamista pyritään hyödyntämään täysimääräisesti erilaisissa tehtävissä. Tämä myös motivoi ja innostaa toimimaan, koska yksilö saa näin toimia omilla vahvuusalueillaan.

Reservissä odottavat uudet ja vaativat haasteet

Varusmiespalveluksen jälkeen yksilöstä ja koko joukkotuotetusta joukosta tulee reserviä ja se sijoitetaan sodan ajan kokoonpanoihin. Reserviläiset muodostavat puolustuskykymme vahvan kivijalan. Reserviläisten sodanajan sijoitusta ohjaa ensisijaisesti saatu koulutus Puolustusvoimissa. Sijoitus on sotilaskäskyasia. Myös reserviläisen ylennys- ja palkitsemisasiat ovat sotilaskäskyasioita, joissa ei ole valitusoikeutta kuten hallinnollisissa päätöksissä. Aluetoimistot palvelevat reserviläisiä ja hoitavat reserviläisten asioita. Aluetoimistosta jokainen voi saada tietoa esimerkiksi omasta sodan ajan sijoituksesta, kertausharjoituksista ja vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta.

Maamme reservin vahvuus kestää vertailun mihin vertailukohtaan tahansa. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Suomen reserviin kuuluu noin 870 000 suomalaista. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on 280 000 sotilasta, ja vahvuutta täydennetään tarvittaessa muilla reserviläisillä. Reserviläisten osuus sodan ajan kokonaisvahvuudesta on noin 97 % ja sitä voidaan tarvittaessa kasvattaa edelleen. Vuosittain koulutetaan noin 20 600 varusmiestä. Voidaan hyvällä syyllä sanoa, että puolustusjärjestelmämme perustuu vahvaan reserviin.

Lähde: TV-Uutiset 26.2.2024 (20.30)

Koulutus 2020 -ohjelma

Puolustusvoimat on aina ollut innovatiivinen ja kulkenut eturintamassa koulutusalalla. Koulutus 2020 -ohjelmassa kehityksen kohteena on ollut myös reservin koulutus. Uudistukset kohdistuvat erityisesti Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) strategisen kumppanuuden, reserviläisten tehtäväkohtaisten kurssien ja reserviläisten tehtäväpolkujen kehittämiseen. Koulutus 2020 -ohjelman mukanaan tuomat nykyaikaiset opetus- ja oppimismenetelmät siirretään hallitusti kaikkeen reservin koulutukseen. Koulutuksessa hyödynnetään muun muassa kurssimuotoisuutta, verkko-opiskelua ja simulaattoreiden käyttöä.

Reserviläisiä käytetään myös kouluttajina, nämä eivät ole ainoastaan koulutettavia. Reserviläiskouluttajien osaaminen varmistetaan ja näiden osaamista hyödynnetään kaikessa reservin koulutuksen suunnittelussa, valmistelussa ja toteutuksessa.

Puolustusvoimien ja MPK:n yhteistoimintaa kehitetään kaikilla tasoilla. MPK:n valmiuspäälliköiden ja VMP- upseerien yhteistyötä kehitetään tukemaan vapaaehtoisen koulutuksen järjestämistä. Vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta kehitetään, ohjataan ja valvotaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen konseptin mukaisesti, sekä varmistetaan koulutuksen ja uusien normien jalkautuminen. MPK:n sotilaallisia valmiuksia palvelevaa (SOTVA) koulutusta ohjataan antamalla MPK:lle perusteet ja laadulliset tavoitteet koulutuksen järjestämiseksi. Puolustusvoimat määrittelee mitä SOTVA:ssa koulutetaan ja se hyväksyy SOTVA-koulutusohjelmat, sekä osallistuu kurssien arviointeihin.

Etelä-Karjalan Reserviupseeripiiri ja sen tavoitteet maanpuolustuksen kokonaisuudessa

Etelä-Karjalan reserviupseeripiiri ry. on Reserviupseeriliiton (RUL) alueellinen yhteistoiminta- ja etujärjestö. Tuemme kymmentä reserviupseerikerhoa jotka toimivat Imatralla, Lappeenrannassa, Lemillä, Luumäellä, Parikkalassa, Rautjärvellä, Ruokolahdella, Savitaipaleella, Simpeleellä ja Taipalsaarella. Piirin liki tuhannesta jäsenestä alle 35 vuotiaita on noin kolmannes. Reserviupseeripiirin ja sen jäsenyhdistysten toiminta perustuu koko jäsenistön yhteisiin arvoihin, joita ovat Isänmaallisuus, Vastuuntuntoisuus sekä Vapaaehtoisuus.

Kerhojen jäsenille pyritään järjestämään avoimia tapahtumia maakunnan alueella, sekä virkistys- ja tutustumismatkoja erilaisiin kohteisiin. Piirin liikuntatoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja kehittää jäsenistön kenttäkelpoisuutta kannustamalla kerhojen jäseniä säännölliseen liikuntaharrastukseen. Erityisesti sijoituskelpoisessa iässä olevaa jäsenistöä kannustetaan osallistumaan kenttäkelpoisuutta kehittävään toimintaan. Painopiste on peruskunnon lisäksi sotilasosaamista ylläpitävissä lajeissa esim. toiminnallisissa ammunnoissa, jotoksissa, maantiemarsseissa, sekä sotilasmoniotteluissa. Vuosittain jäsenistöä kannustetaan osallistumaan aktiivisesti Reserviläisurheiluliiton (RESUL) järjestämiin etämarssitapahtumiin, kuten vaikkapa Four Day March -marssiin toukokuussa, sekä Maaottelumarssiin syyskuussa. Suuri osa liikuntatoiminnasta tehdään yhteistyössä Reserviläispiirin kanssa.

Kuva: Reserviläinen

Reserviupseeripiiri pitää tärkeänä rakentavan yhteistyön jatkamista Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen kanssa. Maasotakoulun, Raja- ja merivartiokoulun, sekä Kaakkois-Suomen rajavartioston antama tuki koulutus- ym. tapahtumien järjestämisessä on piirille ja sen jäsenyhdistyksille erinomaisen arvokasta.

Reservissä ON voimaa!

Suomalainen maanpuolustus – olipa kyseessä kansalaisten tahto tai Puolustusvoimien ja reservin suorituskyky – on saanut ansaittua kiitosta myös kansainvälisissä arvioissa. Samoin suomalainen sotilaskoulutus on todettu toimivaksi ja tehokkaaksi. Monissa kansainvälisissä harjoituksissa ja kriisinhallintaoperaatioissa ovat suomalaiset antaneet näyttöä osaamisestaan. Tunnettua onkin, että suomalaiset ovat kovin haluttuja erilaisiin vaativiin tehtäviin.

Kun joukkoja arvostetaan ja kiitetään, kyse on isolta osalta juuri reserviläisten ja reservin toiminta- ja suorituskykyjen huomioimisesta. Kun tarkastellaan Suomen maanpuolustuksen ratkaisua voidaan havaita, että Puolustusvoimat muodostuu kriisin ja sodan aikana lähes kokonaan reserviläisistä. Reservi on siis välttämätön ja korvaamaton tekijä maanpuolustuksessamme. Vain kaikkein tärkeimpiin ja vaativimpiin sodan ajan tehtäviin on sijoitettu kantahenkilökuntaa. Saattaa olla, että yhdessä komppanian/ vast. kokoisessa joukossa on yksi tai muutamia kantahenkilökuntaan kuuluvia sotilaita. Tämä ymmärtäen on meidän kaikkien – reservissä – panostettava omaan SA-tehtäväämme mahdollisimman paljon ja täytettävä sen asettamat vaateet mahdollisimman hyvin.

Kertausharjoitusten lisäksi vapaaehtoinen reserviläistoiminta on keskeisessä asemassa rakentamassa ja ylläpitämässä reservin osaamista ja valmiutta. Tämänkin kautta me kaikki voimme panostaa omaan osaamisemme ja näin saada toimintakykyymme liittyvät osa-alueet mahdollisimman vahvoiksi. Ellet vielä kuulu paikkakuntasi reserviläisjärjestöön (RES, RESUPS), otapa yhteyttä ja tule mukaan ryhdikkääseen seuraan. Suomen puolustus nojaa reserviin ja reserviläisyyteen. Meitä kaikkia tarvitaan!

Kirjoittaja on Etelä-Karjalan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja, SM, FT, majuri (evp.) Seppo Naapila