Maasotakoulun johtaja eversti Kari Pietiläinen siirtyi uusiin tehtäviin Pääesikuntaan Helsinkiin koulutuspäälliköksi helmikuun alusta alkaen. Pietiläinen luovutti Maasotakoulun johtajan tehtävät 31.1. eversti Sami-Antti Takamaalle. Takamaa palveli aiemmin Jääkäriprikaatin komentajana Sodankylässä.

Juhlallinen, sotilaallinen vaihtokatselmus tapahtui talvisessa pikkupakkasessa Lappeenrannan varuskunnassa Vöyrin puistossa lumien keskellä. Siihen kuului muun muassa juhlallinen Maasotakoulun lipun luovutus uudelle koulunjohtajalle. Rakuunasoittokunta vastasi musiikista. Lähtevä ja saapuva johtaja pitivät lyhyet puheet.

Eversti Kari Pietiläinen aloitti Maasotakoulun johtajana kesällä 2018, eli pestiä ehti kestää melkein neljä vuotta.

– Olen ollut etuoikeutettu päästessäni johtamaan Maasotakoulua peräti 3 vuoden ja 7 kuukauden ajan. Minulle tämä on ollut suuri kunnia. Olen laittanut osaamiseni ja persoonani peliin nimimerkillä ”sielulla ja sydämellä”, Pietiläinen sanoi puheessaan.

– Olen pyrkinyt tekemään koulustamme avoimemman, keskustelevamman ja kansainvälisemmän. Olen kokenut tärkeäksi toimintamme perusasioiden jatkuvan parantamisen eli koulutusedellytysten, oppimisympäristöjen ja liikuntapaikkojen kehittämisen. Suuren vaikutuksen ovat tehneet niin te maasotakoululaiset kuin yhteistyökumppanimme erityisesti Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa, hän sanoi vaihtotilaisuuden puheessaan.

– Seuraavat sanani haluan osoittaa koulun johtajan aloittavalle eversti Sami-Antti Takamaalle. Onnittelut hienosta tehtävästä. Maasotakoulu saa Samista erinomaisen johtajan. Sami on saanut perehdyttämisen yhteydessä marinoinnin tekemisemme kulmakiviin ja lempeän vaativuuden periaatteisiin, Pietiläinen lausui.

Takamaa palveli edellisessä tehtävässään Sodankylässä Jääkäriprikaatin komentajana. Lappeenrannassa oli tammikuun lopussa vaihtotilaisuuden aikaan runsaasti lunta. Näin ei joudu tuntemaan vieroitusoireita pohjoisesta tänne siirtymisessä, Takamaa sanoo juhlapuheessaan.

– Perehtyessäni Maasotakouluun nyt uudemman kerran, niin myönnän, että koulu on monipuolinen kokonaisuus ja sen johtaminen olisi mahdotonta ilman hyvää porukkaa. Olen saanut maasotakoululaisista eli maasotureista erittäin hyvän kuvan. Tiedämme Maasotakoulun vahvuudet, mutta myös ne karikot, joita pitää varoa tai joiden läpi purjehtimiseen aikaa kuluu vähän enemmän, Takamaa sanoi puheessaan.

Uusi johtaja lupasi koulun yhteistyökumppaneille, että yhteistyö tulee jatkumaan tiiviinä, eikä sen suhteen ole nähtävissä mitään ongelmia.

Yhdysmies-lehden haastattelussa Takamaa kertoi, että hän on palvellut Maasotakoulussa vuosina 2014-2015, ja paluu on mukavaa.

– Koulu on hyvässä kunnossa, ja sikäli on helppoa tulla jatkamaan. Lappeenrantakin on tuttu ennestään, joskin asun nyt Kouvolassa.

Tulossa olevan paikallisjoukkouudistuksen vaikutukset Maasotakoululle jäävät vielä nähtäväksi, mutta Takamaa arvioi, että koulun ja reserviläisten yhteistyö tiivistyy.

– Yhteistyöstä otetaan enemmän irti.

Eversti Pietiläisen mukaan Maasotakoulun alaisuudessa toimiva Maavoimien tutkimuskeskus tekee parhaillaan tutkimusta paikallispuolustuksesta. Se taustoittaa maavoimallista paikallisjoukkojen kehittämistä.

– Reservin kanssa yhteistyötä on jo tiivistetty, Pietiläinen sanoo. Esimerkiksi äskettäin oli viikonloppuharjoitus paikallispataljoonan reserviläisten kanssa.

-Siihen jatkumona on Etelä-Karjala 22-harjoitus, joka järjestetään keväällä maakunnan alueella, Pietiläinen kertoo.

Tuota harjoitusta tulee johtamaan Karjalan Prikaati, mutta myös Maasotakoulu on sen keskiössä.

Harjoituksessa tulevat olemaan mukana Etelä-Karjalan turvaviranomaiset, kunnat sekä kolmas sektori rakentamassa harjoitusta.

Paikallispuolustuksen kehittämisen osalta odotellaan edelleen konseptia, jota ei ole vielä julkaistu. Selonteossa siitä oli joitain linjauksia, sanoo Pietiläinen, joka siis on uudessa toimessaan Pääesikunnan koulutuspäällikkönä näiden uudistusten näköalapaikalla.

Myös yhteistyötä Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutus (MPK) ry:n kanssa on tarkoitus tiivistää, Pietiläinen valottaa.

– Ensiaskeleita tiivistämisessä on jo otettu. Peukutan paikallisen MPK:n puolesta, he ovat olleet aktiivisia sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen osalta. Myös maakuntakomppanian kanssa yhteistyö on ollut tosi sujuvaa.

Maasotakouluun kuuluva Maavoimien tutkimuskeskus Haminassa järjestää tänä vuonna sarjan webinaareja ja keskusteluja paikallispuolustuksesta eri näkökulmista. Osa on täysin avoimia, toiset rajoitettuja. Ensimmäinen webinaari on määrä järjestää maaliskuun lopulla. Avoimiin ovat kaikki kiinnostuneet tervetulleita kuuntelemaan ja keskustelemaan paikallispuolustuksesta.

Kertausharjoituksia on pystytty koronasta huolimatta pitämään, mutta silti korona on osaltaan vaikuttanut muun muassa yhteistyöhön reserviläisten kanssa, koska sosiaalinen kanssakäyminen on ollut rajoitettua, luonnehtivät sekä Takamaa että Pietiläinen.

Korona on vaikuttanut myös Puolustusvoimien näkyvyyteen ympäröivässä yhteisössä, muun muassa kunnissa.

– Kesävalatapahtumia ja tilaisuuksia, joissa oltaisiin mukana, ei ole voitu järjestää pariin vuoteen, Pietiläinen huomauttaa. Yritys on, että ensi elokuussa olisi Lappeenrannassa kesävalatapahtuma.

Maanpuolustustahto on Etelä-Karjalassa perinteisesti korkealla, ja sillä on Takamaan mielestä iso merkitys. Valtakunnallisestikin turvallisuusasiat kiinnostavat myös nuoria, mutta haasteina ovat nuorison heikkenevä kunto sekä muun muassa nuorten psyykkiset ongelmat.

– Meillä (Puolustusvoimissa) se näkyy, vaikka syrjäytyminen ja nuorten huono olo eivät ole Puolustusvoimien tehtävänä ratkaista. Etsivä nuorisotyö on kyllä kutsunnoissa mukana, ja siellä on yksi tartuntamahdollisuus, kun siellä koko miespuolinen ikäluokka käy näytillä, ja lisäksi vapaaehtoiset naiset.

– Yleinen asevelvollisuus on kuitenkin meidän tärkein asejärjestelmämme, Takamaa luonnehtii.

Puolustusvoimat on edelleen houkutteleva uravalinta niin ammattisotilaille kuin siviileillekin. Hakijamäärät ovat korkeita upseeri- ja aliupseerikoulutuksiin ja siviilivirkoihinkin. Joillakin aloilla kilpaillaan siviilisektorin kanssa, josta esimerkkinä viesti- ja johtamisjärjestelmäkoulutetut insinöörit.

Lappeenranta on valinnut Maasotakoulun yhdeksi koulutuskärjekseen LUT-yliopiston, LAB-ammattikorkakoulun ja ammattiopisto Sampon ohella. Pietiläisen mielestä tämä on hieno osoitus ympäröivän yhteisön ja Maasotakoulun vuorovaikutuksesta.

– Taipalsaaren harjoitusalue on meille erittäin tärkeä. Ilman sitä on vaikea tehdä koulutustuloksia. Yhteistyö ja keskustelu kunnan kanssa on sujunut, enkä tunnista siellä kipupisteitä, Pietiläinen toteaa. Taipalsaaren ampuma-alue on myös käytännön saumakohta reservin toimijoiden kanssa.

– Haluan sanoa kiitokseni maakunnan väelle, reserviläistoimijoille ja järjestöille, jotka täällä tekevät aktiivista työtä, Pietiläinen sanoo lopuksi.

Takamaa harrastaa eräilyä ja valokuvausta

Eversti Sami-Antti Takamaa (synt. 1967, Kangasala) suoritti varusmiespalveluksen Oulun ilmatorjuntapatteristossa vuosina 1986-1987. Valmistuttuaan kadettikoulusta nuorena luutnanttina hän palveli Lapin ilmatorjuntarykmentissä useissa tehtävissä sekä Helsingin ilmatorjuntarykmentissä ilmatorjuntakadettikurssin johtajana Ilmatorjuntakoulussa. Hän on saanut peruskoulutuksen sekä ilmatorjunnan ase- että ohjusjärjestelmille.

Valmistuttuaan yleisesikuntaupseerikurssilta vuonna 2000 eversti Takamaa on palvellut 15 eri tehtävässä aina Pääesikunnasta useisiin Maavoimien joukko-osastoihin. Hän on palvellut kaksi kertaa ulkomailla kriisinhallintatehtävissä. Ensin Kosovossa vuosina 2003-2004 suurten mellakoiden aikaan sekä toisen kerran Iso-Britanniassa Euroopan operaatioesikunnan rungossa apulaiskomentajan avustajana. Hän on muun muassa toiminut Salpausselän ilmatorjuntapatteriston komentajana, Karjalan prikaatin esikuntapäällikkönä, Ilmatorjunnan tarkastajana sekä Jääkäriprikaatin komentajana. Nykyisen tehtävän Maasotakoulun johtajana hän aloitti 1.2.2022. Aiemmin hän palveli Maasotakoulussa vuosina 2014-15 operaatiopäällikkönä eli operatiivisen osaston johtajana.

Hän on naimisissa Anun kanssa ja heillä on kolme lasta: Antti, Jaakko ja Mari. Molemmat pojat ovat täysi-ikäisiä ja Mari on lukiolainen. Eversti Takamaan harrastuksiin kuuluu eräily ja retkeily, metsästys ja kalastus, maastopyöräily ja valokuvaaminen ja yleensä ulkoilu.