Mitä ovat sankarihautausmaat? Keitä niihin on haudattu, ja millaisissa olosuhteissa?

Rajavartiomestari (evp) Mika Albertsson kertoo näistä asioista imatralaisille koululaisille päivää ennen itsenäisyyspäivää 2022 veteraanijärjestön pyynnöstä. Ensin alakoululaisille ja sitten vähän vanhemmille.

-Kerroin koululaisille, että suomalaisista 1939-44 sankarivainajista jotkut olivat vain muutaman vuoden heistä koululaisista vanhempia. Se veti hiljaiseksi.

Koululaiset puhdistivat sankarihautausmaan kivet lumesta, ja sytyttivät sitten jokaiselle haudalle kynttilän. Samalla Albertsson kertoi.

Kouluvierailut jatkuvat tänä keväänä muun muassa Lappeenrannan Kimpisessä. Ukrainassa riehuu sota, mikä on vyöryttänyt uutiskuvia panssarivaunuista, ohjusten tuhoista ja kärsivistä siviileistä olohuoneisiin. Niiltä eivät nuorimmatkaan silmät ole kokonaan voineet välttyä.

Albertsson kiertää esitelmöimässä myös sankarivainajien etsinnöistä, joita hän teki rajan takana Karjalan Kannaksella. Hän ehti johtaa usean vuoden ajan ryhmä Taipaletta, joka vapaaehtoistyönä etsi suomalaisten sankarivainajien jäännöksiä entisillä taistelupaikoilla, kuten Taipaleella ja Äyräpäässä. Tuo etsintätoiminta on nyt ainakin toistaiseksi suomalaisten etsijöiden osalta pysähdyksissä Ukrainan sodan takia.

-Perinnetyötä riittää täällä Suomenkin puolella rajaa. Koen velvollisuudeksi kertoa näistä asioista nuoremmille, ja siirtää veteraanien perintöä eteen päin.

Albertsson saa esitelmäkutsuja paitsi lähialueilta, myös kauempaa. Äsken tuli yhteydenotto Naantalista, ja sovittuna on Raatteen tielle esitelmät sotavainajien etsinnöistä ja saksalaisen lento-osasto Kuhlmeyn toiminnasta jatkosodan loppuvaiheessa kesällä 1944. Viime kesänä hän esitelmöi etsintätyöstä Rautjärvellä Miettilä Kollaus-tapahtumassa, sekä lokakuussa muun muassa Seinäjoella reserviläisjärjestöille.

Tekeillä kirja

Parhaillaan Albertssonilla on työn alla kirja, matrikkeli Rautjärven ja Ilmeen sankarivainajista. Heitä on noin 250. Simpeleeltä on tarkoitus tehdä vastaava historiikki myöhemmin.

-Historiatyö vie mukanaan, kun löytyy aina uusia asioita, hän paljastaa.

Albertsson toivoo, että rautjärveläiset katsoisivat vielä läpi vanhoja valokuviaan, josko löytyisi kuvia sankarivainajista taikka –hautajaisista. Jos kuvia löytyy, hän skannaa ne ja palauttaa.

-Kirjahanke on otettu hyvin vastaan, ja on vienyt mennessään, Albertsson sanoo. Hän kiittää kaikesta tähän mennessä saamastaan avusta sekä kuvista ja muusta materiaalista. Yhtenä hyvänä lähteenä Talvisodan osalta on ollut esimerkiksi Hannu Narsakan kirja Tulimyrsky Kollaalla.

-Kollaa on kasteltu rautjärveläisellä verellä, Albertsson toteaa.

Kiinnostus ja innostus historiaan Albertssonilla vahvistui hänen viimeisimmässä virkatoimessaan Rajavartiolaitoksella Immolassa Raja- ja Merivartiokoulussa, jossa hän johti Rajamuseota yli 20 vuotta. Rautjärven reserviläisiin hän liittyi kolme vuotta sitten muutettuaan paikkakunnalle.

-Rautjärvellä reserviläisjärjestöillä on tekemisen meininkiä, hän luonnehtii.

Viime kesänä reserviläiset ja reservin upseerit puhdistivat ja kunnostivat tekstien osalta Rautjärven sankarihautausmaiden kaikki hautakivet. Ensi kesänä nämä hautausmaat saavat opastaulut – reserviläisten ja Albertssonin aloitteesta. Hautakivet on tarkoitus puhdistaa uudestaan, mikäli ne ovat kärsineet kirkon tuhopoltosta. Talvisodan hautausmaa sijaitsee aivan kirkon etupihalla. Reserviläiset osoittavat omalla toiminnallaan, että mikään, edes tuhopoltto, ei heitä saa lannistumaan.

Mika Albertsson pitää velvollisuutenaan välittää veteraaniperintöä ja tietoa sodista nuoremmille polville.

 

Rautjärven sankarihautausmaiden kivet puhdistettiin kesällä 2022 reserviläisjärjestöjen voimin. Kuvassa kirkko vielä ehjänä.