Vuoden 2022 kutsunnat päättyivät 15. joulukuuta. Palvelukseen määrättiin yli 74 prosenttia ikäluokan miehistä, yhteensä 23 283 henkilöä. Määrä nousi viime vuodesta noin yhdellä prosentilla. Asiasta kertoo Puolustusvoimat tiedotteella.

Puolustusvoimien aluetoimistot järjestivät asevelvollisuuslain mukaiset kutsunnat 15.8.–15.12.2022. Syksyn aikana pidettiin yhteensä 540 kutsuntatilaisuutta eri puolilla Suomea. Kutsuntaikäisiä, vuonna 2004 syntyneitä miehiä oli tänä vuonna yhteensä 31 413 – varusmiespalvelukseen heistä määrättiin 74,18 prosenttia, eli 23 283 henkilöä.

Kutsunnoilla on maanpuolustuksellisesti ja yhteiskunnallisesti tärkeä merkitys. Kutsuntatilaisuudet tarjoavat Puolustusvoimille mahdollisuuden tavata asevelvollisia kasvokkain sekä pitää yhteyttä kuntiin ja paikallisiin viranomaisiin kokonaisturvallisuuden ja viranomaisyhteistyön kehittämiseksi. Lisäksi jokainen nuori pääsee keskustelemaan tilaisuuksissa nuorisotyön edustajien kanssa muun muassa tulevasta palveluksesta, omasta arjesta, tulevaisuuden suunnitelmista sekä muista mieltä askarruttavista asioista.

– Kutsuntatilaisuuksissa tapaamani nuoret ovat suhtautuneet tulevaan palvelukseensa positiivisesti ja avoimin mielin. Moni on jo ennen kutsuntoja tutustunut erilaisiin palvelustehtäviin, joissa omia siviilissä hankittuja taitoja ja osaamista voi hyödyntää, Maavoimien esikuntapäällikkö, kenraalimajuri Kim Mattsson kertoo.

Kutsunnat ovat ensiaskel kohti palvelusta

Kutsunnoissa määritetään asevelvollisten palveluskelpoisuus ja päätetään palveluksesta. Kutsunnoissa kutsunnanalainen saa palveluksen aloittamismääräyksen, joka kertoo, missä ja milloin palvelus alkaa. Tämän syksyn kutsunnoissa palvelukseen määrätyt aloittavat palveluksensa seuraavan kolmen vuoden aikana, eli vuonna 2023, 2024 tai 2025.

Varusmiespalvelukseen voi valmistautua monin tavoin. Ennen palvelusta kannattaa ainakin:

•  Järjestää siviiliasiat, kuten opinnot ja työsuhdeasiat kuntoon.
  •    Liikkua säännöllisesti. Kuntoilun tukena toimii esimerkiksi Puolustusvoimien MarsMars-sovellus.
  •    Tutustua armeijan arkeen ja erilaisiin palvelustehtäviin Intti.fi-sivustolla.
  •    Palvelustehtävää koskevat toiveet voi esittää vastaamalla alokaskyselyyn ennen palveluksen alkua.

Haku naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen päättyy 15.1.2023

Vuosittainen haku naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen on aikaistunut. Kun aiemmin haku päättyi maaliskuun alkupuolella, tulee palvelukseen jatkossa hakea jo 15. tammikuuta mennessä. Muutos mahdollistaa naisten valintatilaisuuden järjestämisen kutsuntojen kanssa samanaikaisesti.
Yhteisiä kutsuntatilaisuuksia pilotoidaan syksyn 2024 aikana.

Naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen voi hakeutua aikaisintaan sinä vuonna, kun täyttää 18 vuotta. Edellytyksenä palvelukseen pääsylle on Suomen kansalaisuus, 18–29 vuoden ikä palveluksen alkaessa sekä terveydentilan sopivuus sotilaskoulutukseen. Hakemuksen voi täyttää Puolustusvoimien sähköisessä asiointipalvelussa.

Tarkemmat hakuohjeet löytyvät osoitteesta: https://intti.fi/naisten-vapaaehtoinen-asepalvelus

Yhteenveto vuoden 2022 kutsuntatuloksesta

•  Kutsuntaikäluokka: vuonna 2004 syntyneet miehet, 31 413 henkilöä
  •    Varusmiespalvelukseen määrättiin 74,18 % (2021: 73,15 %), 23 283 henkilöä
  •    Terveydellisin perustein palveluksesta rauhan aikana vapautettiin ja C-luokkaan määrättiin 8,75 % (2021: 9,72 % %)
  •    Uudelleen kutsunnoissa tarkastettavaksi eli terveydellisistä syistä E-luokkaan määrättiin yhteensä 9,11 % (2021: 9,63 %)
  •    Ulkomailla asuvia, monikansalaisuuden perusteella vapautettuja 3,36 % (2021: 3,17 %)
  •    Poissaolijoita ja laillisella esteellä kutsunnoista poisjääneitä 2,37 % (2021: 2,31 %)
  •    Siviilipalvelukseen hakeutui 1,70 % (2021: 1,56 %)
  •    Vapautetuista ahvenanmaalaisia 0,48 % (2021: 0,46 %)

 

Varusmiehille ja reserviläisille maksettavat etuudet korotetaan

Varusrahasta annettua puolustusministeriön asetusta (368/2022) muutetaan 1.1.2023 alkaen siten, että asepalvelusta suorittaville naisille maksetaan varusrahaa 1,50 euroa kultakin palvelusajaksi laskettavalta täydeltä kalenterivuorokaudelta.

Nykyinen naisten varusrahan määrä on 0,50 euroa päivältä. Korotuksella vastataan paremmin kustannuksiin, joita vapaaehtoista asepalvelusta suorittaville naisille aiheutuu välttämättömän henkilökohtaisen varustuksen hankinnasta.

Asevelvollisuuslaissa ja terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetussa laissa tarkoitetuista etuuksista annettua puolustusministeriön asetusta (1444/2007) muutetaan 1.1.2023 alkaen päivärahan, reserviläispäivärahan ja komennusmatkalta maksettavan ruokarahan osalta.

Varusmiesten ja asepalvelusta suorittavien naisten päivärahaa korotetaan siten, että jatkossa päivärahaa maksetaan kultakin palvelusajaksi laskettavalta täydeltä kalenterivuorokaudelta 5,40 euroa (nykyisin 5,20 euroa). Päiväraha on 165 päivää ylittävältä ajalta 9,00 euroa (nykyisin 8,70 euroa) ja 255 päivää ylittävältä ajalta 12,50 euroa (nykyisin 12,10 euroa).

Reservin kertausharjoituksessa olevalle asevelvolliselle maksetaan muutoksen myötä päivärahaa 5,40 euroa kultakin palvelusajaksi laskettavalta täydeltä kalenterivuorokaudelta, nykyinen päiväraha on 5,20 euroa.

Saman asetuksen 5 §:ssä säädetään komennusmatkalta maksettavasta ruokarahasta silloin, kun puolustusvoimat ei järjestä asevelvollisuuslain 100 §:ssä tarkoitettua muonitusta. Muutoksen jälkeen ruokarahaa maksetaan kultakin komennusmatkan alkamishetkestä lasketulta vuorokaudelta 13,50 euroa. Korvaus maksetaan enintään kaksi kertaa matkavuorokaudessa. Nykyisin ruokarahan määrä on komennusmatkan kestosta riippuen 7,50 euroa tai 13,50 euroa.

Komennusmatkalta ulkomaille maksettavaa ruokarahaa korotetaan 28 eurosta 30 euroon kultakin matkan alkamishetkestä lasketulta vuorokaudelta, kun Puolustusvoimat ei järjestä asevelvollisuuslain 100 §:ssä tarkoitettua muonitusta. Ruokarahaa ei jatkossa sidota enää komennusmatkan kestoon.