Siniristiliput hulmusivat Taipalsaarella 19.5. paitsi Kaatuneiden muistopäivän takia, myös juhlistamassa Taipalsaaren Reserviupseerikerhon 50-vuotista taivalta. Alkavan kesän kaunis sää suosi juhlapäivää.

Juhlijoita oli saapunut seurakuntatalon täydeltä, ja heidät toivotti tervetulleeksi kerhon nykyinen puheenjohtaja Ismo Lamminpää.

Juhlapuhujaksi oli saapunut kansanedustaja ja eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra.

Oikeita ratkaisuita

Suomessa on kautta vuosikymmenten pidetty maanpuolustusta arvossa, ja tehty strategisesti oikeita ratkaisuita. Asevelvollisuus ja reserviläisjärjestelmä ovat olleet, ovat nyt ja tulevat olemaan jatkossakin puolustuksen yksi kulmakivi. Näistä ei Nato-Suomessakaan tule tinkiä, Kopra sanoi.

– Nykyinen tilanne on osoittanut, että maanpuolustuksemme perusratkaisut ovat oikeita. Nyt ollaan tilanteessa, jossa Suomesta halutaankin ottaa oppia.

Reserviläismallimme on Kopran mukaan kansainvälisesti tunnustettu, ja sitä arvostetaan maailmalla, kuten muutakin maanpuolustus- ja turvallisuusosaamistamme. Uutta puolustuksessamme on, että se on entistä kansainvälisempää toimintaa. Esimerkkinä Kopra mainitsi Virginian kansalliskaartin Yhdysvalloista, joka tullee suomalaisillekin tutummaksi. Se toimii reserviläisperiaatteella, mutta on kovatasoinen ja hyvin varustettu joukko, joka muun muassa operoi F-22-ilmaherruushävittäjillä.

-Reserviupseeritoiminta on olennainen osa Suomen turvallisuutta ja maanpuolustusta. Reserviupseerit ovat ne, jotka sitoutuvat kansallisen turvallisuuden takaamiseen myös kriisitilanteessa, tuoden mukanaan arvokasta osaamista ja johtajuutta. Tämän toiminnan merkitys ei rajoitu vain sotilaallisiin tehtäviin, vaan ulottuu syvälle maanpuolustushenkeen ja yhteisöllisyyteen. Reserviupseerit ylläpitävät ja vahvistavat suomalaista puolustustahtoa, joka on ratkaiseva tekijä kansakuntamme turvallisuudelle. Heidän esimerkillään kannustetaan kaikkia kansalaisia ymmärtämään ja arvostamaan maanpuolustuksen arvoa.

Reserviupseeritoiminta hyödyttää yhteiskuntaa laajemminkin, Kopra huomautti. Toimintaan osallistuminen osoittaa sitoutumista ja vastuuta yhteisestä turvallisuudesta. TaiRun 50-vuotisjuhla on Kopran mielestä osoitus pitkäjänteisestä työstä, joka on pitänyt yhdistyksen vahvana vuosikymmenten ajan.

-Olette olleet esimerkkinä siitä mitä merkitsee sitoutua yhteiseen hyvään ja kansalliseen turvallisuuteen.

Perustamassa 26

Katsauksen TaiRun historiaan esitti Esa Forsblom.

Taipalsaaren Reserviupseerit on perustettu 6.2.1974. Perustajajäsenet:   Osmo Pekkala avasi tilaisuuden ja majuri Mauri Kuhanen valittiin kokouksen puheenjohtajaksi sekä Ltn Markku Laitila sihteeriksi, rahastonhoitajaksi luutn. Jaakko Aalto. Kokouksessa olivat läsnä myös vänr. Jaakko Salminen ja ev.luutn. Ensio Tattari. Tilintarkastajiksi valittiin vänr. Teuvo Saarinen ja kapt. Onni Karhu. Kerhon ensimmäinen puheenjohtaja oli kapteeni Kauko Turunen.

Ensimmäinen kerhon lippu naulattiin ja vihittiin 15.5.1983 ja toinen 6.12.2007.

Jäsenmäärä vuonna 1974 oli 26 reserviupseeria, kun nykyisin heitä on 67.

Tänä juhlavuonna perustajista ovat vielä jäseninä mukana kapt. Osmo Pekkala ja ylil. Veijo Vento.

Kerhon toiminta on ollut aktiivista, mistä hyvänä osoiteuksena on Etelä-Karjalan reserviupseeripiiriltä vuosittain saadut toimintapalkkiot.

-Kannattaa mainita jäsenemme Perttu Piirosen erinomaiset tulokset monissa valtakunnallisissa ja kansainvälisissä ammuntakilpailuissa.

-Kerhomme jäsenet ovat sijoittuneet selvästi muita Etelä-Karjalan kerhoja useammin muihin maanpuolustusjärjestöjen tehtäviin, kuten piirimme puheenjohtajiksi, Maanpuolustuksen tuen puheenjohtajiksi sekä Maanpuolustuskoulutuksen kouluttajiksi.

Nuorin 26- vuotias, yksi naisjäsen

Jäsenistön keski-ikä on 64 vuotta. Vanhin on 95-vuotias ja nuorin 26-vuotias.

Kunniapuheenjohtaja on Osmo Pekkala ja kunniajäsen Olli Cederberg ja lisäksi on kaksi nuorisojäsentä. Jäsenistä yksi on sotilasarvoiltaan everstiluutnantti, sitten on 7 majuria, 16 kapteenia, 16 yliluutnanttia, 18 luutnanttia ja 9 vänrikkiä.

TaiRussa on myös naisjäsen, reservin luutnantti, muusikkona ja tangokuningattarena tunnettu Maria Tyyster.

-Mainittakoon vielä sekin, että kerhossamme toimi naisjaosto kymmenen vuoden ajan vuodesta 1983 vuoteen -92. Sen puheenjohtajana toimi koko ajan puuhanainen Aune Söderberg.

TaiRun maja Konstuun valmistui 1985, ja siitä luovuttiin 2021, kun kunta suunnitteli alueen kaavoittamista asuinalueeksi. Konstun Majan päättäjäiset pidettiin majalla 28.8.2021.

TaiRun puheenjohtajina ovat toimineet Kauko Turunen, Ensio Tattari, Reino Huovilainen, Teuvo Saarinen, Frans Söderberg, Osmo Pekkala, Heikki Ilanmaa, Esa Forsblom, Jyrki Kosonen, Risto Paronen, Osmo Savolainen, Seppo Naapila sekä Ismo Lamminpää. Kerhon viimeinen sodassa ollut veteraani, kunniajäsen kapteeni Kauko Turunen nukkui pois 2012.

Juhlan musiikista vastasi Nostalgia orkesteri. Reserviupseeriliiton tervehdyksen toi RULin varapuheenjohtaja Mika Pakkanen, ja Etelä-Karjalan Reserviupseeripiirin puheenvuoron käytti puheenjohtaja Seppo Naapila.

RULin hopeisen ansiomitalin jakoivat Pekka Wallénille Lamminpää ja Pakkanen. Heitä avusti TaiRun sihteeri Markku Kyckling.

TaiRusta on juuri julkaistu 50-vuotisjuhlateos, jota voi kysellä kerhon toimihenkilöiltä. Teoksen on laatinut Osmo A. Savolainen.

Tervetuliaissanat lausui TaiRun nykyinen
puheenjohtaja Ismo Lamminpää.