Siirry pääsisältöön

RUL:in johto Lappeenrannassa: Reservin toimintakyky on avainasemassa myös Nato-jäsenyyden toteutuessa

Yhdysmies-lehti haastatteli RULin puheenjohtaja Aaro Mäkelän sekä toiminnanjohtaja Janne Kososen Lappeenrannassa Kansallisen veteraanipäivän yhteydessä 27. 4.

Reilu yhdeksänkymppinen Reserviupseeriliitto elää sotien jälkeisten vuosien käänteentekevimpiä aikoja, muun Suomen mukana. Toimintaa kentällä oli ajettu pari vuotta säästöliekillä koronan takia, ja sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Kaksi kuukautta hyökkäyksen jälkeen, 23.4. RULin liittovaltuusto päätti virallisesti järjestönä tukea Suomen Nato-jäsenhakemusta. Toiminta on muutenkin alkanut taas räväkästi koronarajoitusten hellittäessä.
Yhdysmies-lehti haastatteli RULin puheenjohtaja Aaro Mäkelän sekä toiminnanjohtaja Janne Kososen Lappeenrannassa Kansallisen veteraanipäivän yhteydessä 27. 4.
-Reserviupseeriliitto on tehnyt 25 vuotta yhteistyötä Naton reserviupseerijärjestöjen kanssa. Liitto otti nyt virallisesti kantaa Nato-jäsenyyteen, ja kanta on myönteinen osana Suomen puolustusratkaisua, joka perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja koulutettuun reserviin. Noin vuodessa RULin jäsenistön Nato-kannatus nousi vähän yli 50 prosentista noin 85-prosenttiin, joten liiton linjaus oli sikäli helppo, Kosonen kertoo.

Upseerikerhon toiminnanjohtaja Hannu Hyppönen (oik) esitteli kerhon tiloja Mäkelälle ja Kososelle.

Maanpuolustukseen liittyvälle toiminnalle on nyt vahvaa tilausta myös järjestöjä kohtaan. Reserviupseeriliittoon on alkuvuonna (helmi-huhtikuussa) hakenut yli tuhat, mikä on yli nelinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Pontimena on epäilemättä Venäjän aggressio.
-Tärkeää on saada uudet tulokkaat nopeasti toimintaan mukaan. Osa reserviupseeriutta on jatkuva itsensä kehittäminen ja osaamisen tason nostaminen, Kosonen korostaa.
Käytännössä RUL kannustaa jäseniään oman toimintakyvyn ja ampumataidon ylläpitoon.
-Kampanjoita ja matalan kynnyksen tapahtumia on tulossa. Niitä voivat yhdistykset ja jopa yksittäiset reserviläiset lähteä toteuttamaan. Nämä voivat olla esimerkiksi ampumatoimintaa tai marssitapahtumia.

Puheenjohtaja Aaro Mäkelä huomauttaa vahvoista panostuksista paikallisjoukkokonseptiin ja paikallispuolustuksen kehittämiseen.
Tällä hetkellä on laadittu ja hyväksytty reserviläiskoulutuksen kehittämissuunnitelma. Siinä reserviläisten kohdalla koulutusta tapahtuu kolmella pääalueella. Ensinnä ovat puolustusvoimien kertausharjoitukset ja vapaaehtoiset harjoitukset, sitten Mäkelän mukaan tosi tärkeä on yhteistyöjärjestö MPK:n sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus sekä muu kurssitoiminta, ja kolmantena on reserviläisten omaehtoinen harjoittelu. Siinä reserviläisjärjestöillä on keskeinen rooli.
Nyt kaikkia kolmea koulutuksen osa-aluetta halutaan lisätä ja myös seurantaa lisätä. Se näkyy lisätalousarviossa: kertausharjoitusten määrää on kasvatettu kymmenellä tuhannella vuodessa, MPKn koulutusmääriä halutaan tuplata sataan tuhanteen koulutusvuorokauteen tänä vuonna, ja reserviläisten omaehtoiseen valmentautumiseen halutaan lisäystä.
-Liitossa toivotaan, että yhdistyksissä kehitetään omia valmiuksia, mitkä liittyvät esimerkiksi kalustoon. Siten pystytään tukemaan omaehtoista harjoittelua ja muuta toimintaa, Mäkelä sanoo.
Kososen mukaan kesken kalenterivuoden RUL on kasvattanut määrärahoja kalustohankintoihin, ja toivotaan, että piirit ja yhdistykset niitä mahdollisuuksien mukaan hyödyntävät. Ampumatoiminnassa on sellaisiakin haasteita, että patruunoita alkaa olla vaikea saada. Siihenkin etsitään kyllä ratkaisua.

Tässä tilanteessa eli kasvaneen kiinnostuksen myötä yksi haaste Mäkelän mukaan on myös kouluttajien ja Puolustusvoimien henkilökunnan jaksaminen, kun oleellisesti lisätään koulutusmääriä. Samat kouluttajat ovat Puolustusvoimien lisäksi vapaaehtoisissa koulutuksissa ja MPK:lla sitoutuneina kouluttajina. Tyypillisesti monet ovat vielä mukana esimerkiksi reserviläisten omaehtoisen ampumatoiminnan järjestelyissä. Pitkällä aikajänteellä pitäisi löytää uusia hyviä kouluttajia.
-Nykyisillä kouluttajamäärillä kaikkea ei pystytä skaalaamaan ylöspäin, ja avainasemassa on uusien laadukkaiden kouluttajien saaminen toimintaan mukaan, Mäkelä linjaa.
Yksi pohdinnan paikka myös RULissa on Kososen mukaan ollut seniori-ikäisten reservinupseerien tilanne. Monilla kohtuullisen kokoisillakin paikkakunnilla aktiivi-ikäisten, eli alle 60-vuotiaiden reservin upseerien määrä hiipuu. Heidän osaamisensa ei kuitenkaan ole minnekään kadonnut, ja heillä voisi olla tehtävää MPKn kouluttajina. Koko ajan myös selvitetään, onko muilla turvallisuusviranomaisilla kuin Puolustusvoimilla tarvetta kokeneiden reserviläisten hyödyntämiseen. Ukrainan sota on tuonut esille esimerkiksi väestönsuojelun näkökohdat, ja sellaisessa varautumisessa voisi olla käyttöä reserviläisille. Yhdistykset voisivat ylipäätään paremmin tiedottaa piirinsä muille yhdistyksille muitakin kiinnostavista tapahtumistaan, kun esimerkiksi Etelä-Karjalassa välimatkat eivät ole mahdottomia. Joillakin paikkakunnilla on piirivetoista senioriupseeritoimintaa, mikä pyörii hyvin.

RULin kolmivuotissuunnitelma on lausuntokierroksella piireillä ja yhdistyksillä kesän aikana.
Puheenjohtaja Mäkelä kannustaa vastaamaan ennakkoluulottomasti ja rohkeasti. Maanpuolustukselle on vahvaa tilausta, ja jos jotain esteitä tai rajoitteita on, olivat ne sitten lainsäädäntöön tai rahoitukseen tai muuhun liittyviä, niihin on nyt momentumia tarttua. Pyritään viemään strategiaa konkreettiselle tasolle, että miten asioita toteutetaan.
-Nyt mietitään, miten asioita voidaan toteuttaa ja miten saadaan koulutetut reservin upseerit jäseniksi mahdollisimman suurella prosentilla. Pyritään tekemään suunnitelmaa käytännönläheiseksi, että se kantaa koko reservissäoloajan. Reserviläisjärjestöön kuuluminen hyödyttää myös Suomen puolustusratkaisua ja sitouttaa vahvasti mukaan maanpuolustuksen rakenteeseen. Sen kautta siinä on vahva intressi myös Puolustusvoimilla ja –hallinnolla.
Lopuksi puheenjohtaja antaa kiitosta koko kentälle liittyen Ukrainan tilanteeseen. Keräyksiä ja varusteavustuksia on saatu aikaan ja toimitettu perille.

-He (ukrainalaiset) taistelevat tässä hetkessä eurooppalaisen turvallisuuden puolesta. Olen tyytyväinen siihen, miten suomalaiset reservinupseerit ovat pystyneet tässä kuviossa olemaan mukana, Mäkelä sanoo.

Jaa tämä artikkeli sosiaalisessa mediassa

FacebookFacebookTwitterTwitterSähköpostiSähköpostiWhatsAppWhatsAppLinkedInLinkedIn

RULin puheenjohtaja Aaro Mäkelä ja toiminnanjohtaja Janne Kosonen osallistuivat valtakunnalliseen Veteraanipäivän pääjuhlaan. Kuva ennen tilaisuutta Upseerikerholta.

Lue myös

Tukijoukot

VarustamoSimo HäyhäSako Shooting CenterSaimaan Palju EventsMiettilä KollausMarkkinointi UkkonenMäkisen LiikennekouluLiikenne EteläpääLamisNetKoskimiesAkku-ArkkaAkkiloiVarustamoSimo HäyhäSako Shooting CenterSaimaan Palju EventsMiettilä KollausMarkkinointi UkkonenMäkisen LiikennekouluLiikenne EteläpääLamisNetKoskimiesAkku-ArkkaAkkiloi