Maasotakoulun Reserviupseerikoulu kouluttaa ja kasvattaa sodan ajan johtajia ja joukkoja seitsemässä perusyksikössä. Reserviupseerikurssi on valtakunnallisesti vaikuttavin kokonaisuus, johon valitaan vuosittain lähes 1200 upseerioppilasta. Upseerioppilaat palvelevat Kärkikomppaniassa, Tiedustelukomppaniassa, Esikunta- ja viestikomppaniassa, Tulipatterissa ja Pioneerikomppaniassa. Toinen merkittävä työsarka tehdään sodan ajan ryhmänjohtajien ja miehistön koulutuksessa Kuljetuskomppaniassa ja Jääkärikomppaniassa, joissa tuotetaan sotakelpoisia joukkoja ja osaajia poikkeusolojen tehtäviin.

Reserviupseerit taistelunjohtajina

Maavoimien reserviupseerit koulutetaan RUK:ssa (pl. Panssarikoulun PSRUK). Koulutuksen keskittäminen Haminaan antaa merkittäviä etuja. Suomen suurin johtajakoulu kouluttaa Maavoimien kaikkien aselajien yhteistoimintaa tehokkaasti ja riittävän suurissa osastoissa. Resurssien keskittäminen tuottaa tehoa koulutukseen ja harjoituksiin. Samalla ammattitaitoiset kouluttajat ovat johtajakoulutuksen laadun tae. RUK muodostaa instituution, josta valmistuminen on yhteiskunnallisesti arvostettava saavutus. Reserviupseeri on testatusti luotettava, osaava ja esimerkillinen johtaja, jolle voi antaa vaativia tehtäviä myös siviilissä.

Reserviupseerien sodan ajan joukkueen johtajan tehtävä on poikkeuksellisen vaativa. Johtajan täytyy kestää kaikki taistelun rasitukset, kuten kuka tahansa rivimies. Hänen pitää suunnitella ja valmistella joukkueelle annetut taistelutehtävät ja samalla pitää huolta alaisistaan kaikissa tilanteissa. Tehtävän vaativuuden takia joukkueen johtajan koulutukseen valitaan varusmiesten ikäluokan parhaat johtajat.

RUK:n johtajakoulutuksen painopiste on ihmisten johtamisessa taistelutilanteessa. Koulutuksen mottona on vähemmän teoriaa ja enemmän käytäntöä. Koulutus painottuu taistelukentän vaatimusten mukaisiin käytännönläheisiin tilanteisiin, joista tulevat johtajat saavat osaamista, kokemusta ja rohkeutta ratkaista eteen tulevat haasteet. Taistelujen ratkaisu vaatii esimerkillistä johtajuutta, aktiivista tilaisuuteen tarttumista, tahdonvoimaa ja periksiantamattomuutta. Yhdessä taitavien taistelijoidensa kanssa joukkueenjohtaja pystyy kääntämään vaikeankin tilanteen edukseen.

Sodan ajan johtajan pitää osata oman joukkonsa taistelun perusperiaatteet. Hän on joukkonsa esitaistelija, joka näyttää esimerkillään suunnan ja tarkoituksen omalle joukolleen. RU-kurssilla opetetaan upseerioppilaille koulutustaitoa, jotta jokainen johtaja osaa kouluttaa itsenäisesti omia alaisiaan. Kouluttajana johtajan pitää olla kiinnostunut alaistensa osaamisesta ja kannustaa heitä ylittämään itsensä. Parhaimmillaan hän toimii valmentajana, joka rakentaa voittajajoukkuetta.

Reserviupseerikoulusta valmistuu ryhmänjohtajia ja joukkoja

RUK:ssa aloittaa palveluksensa noin 300 alokasta kaksi kertaa vuodessa. Alokkaille on tarjolla lukuisia koulutusvaihtoehtoja. RUK:ssa jääkärit koulutetaan Kuljetuskomppaniassa eikä Jääkärikomppaniassa. KULJK:n jääkärijoukkueessa saa koulutuksensa sodan ajan pst-ampujat, konekiväärimiehet, tulenjohtomiehet, taistelulähetit, taistelupelastajat ja rynnäkkökiväärimiehet. Toisena vaihtoehtona on kouluttautua raskaan kaluston kuljetukseen ja saada siihen tarvittava ajokortti ja ammattipätevyys. Lisäksi erikoisosaamista vaativat tehtävät, kuten lääkintämiehet, valokuvaajat ja virtuaalisen koulutusympäristön osaajat on sijoitettu Kuljetuskomppaniaan.

Jääkärikomppania tuottaa tiedustelijoita ja sotilaspoliiseja vaativiin poikkeusolojen tehtäviin. Tiedustelulinja sisältää tiedustelujoukkueen ja lentotiedusteluryhmän. Tiedustelujoukkueen toiminnan pääpaino on tähystys- ja kohteentiedustelussa sekä operatiivisessa tulenkäytössä. Lentotiedusteluryhmä toteuttaa kuvaustiedustelua ja tulenjohtotehtäviä. Koulutus vaatii erityisosaamista ja on teknisyydessään haastavaa.

Jääkärikomppanian sotilaspoliisit vastaavat Haminan ja Lappeenrannan varuskuntien kulunvalvonnasta, vartioinnista ja yleisestä järjestyksestä. Sotilaspoliisit harjaantuvat kohteiden suojaamiseen, alueiden valvontaan ja erikoisjoukkojen vastaiseen toimintaan sekä taisteluun rakennetulla alueella.

Varsin vähän tunnettu tosiasia on se, että Reserviupseerikoulussa on kolme aliupseerikurssia, joista valmistuu ryhmänjohtajia kaksi kertaa vuodessa. Niissä saavat oppia kuljetus-, sissiradisti- ja sotilaspoliisialiupseerit. Heidän sodan ajan tehtävänsä painottuvat paikallispuolustukseen, jossa hyödynnetään oman alueen osaamista ja paikallista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Omien joukkotuotantovelvoitteiden lisäksi Reserviupseerikoulu tuottaa aliupseereita Karjalan prikaatin, Utin jääkärirykmentin sekä Kaartin jääkärirykmentin tarpeisiin.

Johtajakoulutukseen valitaan alokas- ja koulutushaarajaksoilla annettujen näyttöjen perusteella. Valintaan vaikuttavat palveluksessa osoitetut kyvyt ja henkilökohtaiset johtajaominaisuudet. Aliupseerikurssilla keskitytään ryhmän johtamiseen ja käytännön taitojen kouluttamiseen, mikä luo perustan seuraavan saapumiserän alokkaiden ja oman sodan ajan ryhmän koulutusta varten.

Lopuksi

Reserviupseerikoulun suorittaminen on takuutodistus osaamisesta. Miehistökoulutuksen saaneet ovat alaansa perehtyneitä osaajia, jotka pystyvät hyödyntämään koulutustaan myös siviilissä, kuten esimerkiksi kuljettaja-, lääkintä- tai sotilaspoliisitehtävissä. Johtajakoulutus on puolestaan alku koko elämän kestävälle kehittymiselle ihmisten johtajana. Se antaa perusteet johtajatehtäviin ja avaa tien sotilasammattiin. Voit hyvillä mielellä todeta sukulaisille ja tuttaville, että varusmiespalvelus kannattaa suorittaa täällä Maasotakoulun Reserviupseerikoulussa.

Eversti Mikael Salo

Reserviupseerikoulun johtaja

 

Kurssijuhla on reserviupseerikurssien huipennus. Kuva Maasotakoulu