Imatralla Immolan kasarmialueella sijaitseva Rajamuseon uusi perusnäyttely Suomen suojelijat – Rajavartiolaitos rajaturvallisuuden ytimessä ennen ja nyt on valmistunut vuosien työn jälkeen. Rajavartiolaitoksen vuosipäivänä henkilökunnalle avattu, ja kesäksi yleisölle avattava uusi näyttely kertoo Rajavartiolaitoksen 105-vuotisen tarinan turvallisuusviranomaisena.

Miten Suomen rajoja on vartioitu niin sodan kuin rauhan aikoina? Entä mitkä ovat olleet kulloisetkin vallitsevat uhkakuvat ja miten Rajavartiolaitos on niihin vastannut. Rajamuseo vastaa näihin kaikkiin kysymyksiin.
Näyttelyssä ääneen pääsevät entiset ja nykyiset rajavartijat tarinoineen, näkemyksineen ja kokemuksineen.

Näyttely etenee kronologisesti näyttelytila ja aikakausi kerrallaan. Yksi yhdeksästä näyttelytilasta on omistettu esimerkiksi sotavuosille. Oman kokonaisuutensa näyttelyssä muodostaa Rajavartiolaitoksen lento- ja pelastustoiminnan, sekä aulassa sijaitseva Immolan alueen historian esittely.

(juttu jatkuu kuvien alla)

Museokävijälle selviää, miksi kaukopartio- ja rajamies Kaino Rastas liikkui elokuussa 1940 tiedustelutehtävissä Neuvostoliiton puolella rajaa siviilivaatteissa kantaen mukanaan omaa siviilipistooliaan.

Pitkän linjan rajamies Kaino Rastas palveli jatkosodan vuosina Päämajan kaukopartiomiehenä Osasto Vehniäisessä. Sodan päätyttyä Rastas palasi takaisin rajavartiointitehtäviin. Hänen ja muiden rajamiestaustaisten kaukopartiomiesten perintö näkyy yhä tänäkin päivänä Rajavartiolaitoksen antamassa sissi- ja tiedustelukoulutuksessa.

Näyttely täynnä tarinoita

Ajallisesti näyttely alkaa itsenäisen Suomen alkuhämärästä, vuodesta 1918, ja päättyy NATO-Suomen itärajan sulkeutumiseen talvella 2023-2024. Esillä olevat esineet kertovat kunkin aikakauden ilmiöistä ja ihmisistä sekä tarinoista niiden takana. Näyttelyn tarkoitus ei kuitenkaan ole kertoa kaikkea kaikesta, vaan tuoda kiinnostavalla ja modernilla tavalla esiin kunkin aikakauden erityispiirteet, sekä rajavartijoiden arkityö.

Yksilöiden tarinoiden kautta museovieraalle avautuu kuva siitä, millainen viranomainen Rajavartiolaitos on, miten rajaturvallisuustyötä on tehty menneinä vuosina, ja miten työtä suomalaisten turvallisuuden eteen tehdään nyt.

Yksi näyttelyn teemoista on muutos. Kylmän sodan päättyminen 1990-luvun alussa muutti Rajavartiolaitosta nopeasti. Rajavartijat tulivat kuusen juurelta ihmisten ilmoille asiakaspalvelutehtäviin passintarkastajiksi. Samalla Rajavartiolaitos otti ensimmäiset askeleet kohti suurempaa avoimuutta muuta yhteiskuntaa kohtaan.

Symbolinen lähtölaukaus uudelle avoimuudelle oli Ruokolahden leijonajahti juhannuksena 1992. Tuolloin Etelä-Karjalassa tehtiin lukuisia havaintoja rajan yli Venäjältä Suomeen tulleesta kissapedosta. Tapauksen tiedostusvastuu lankesi Rajavartiolaitokselle.

Tiedostusvälineiden tiedonjano oli kyltymätön. Niinpä tiedotustehtävissä toimineelle rajaupseerille oli hankittava tuolloista huipputekniikkaa edustanut NMT -puhelin, jolla pidettiin jatkuvaa yhteyttä kotimaiseen ja kansainväliseen mediaan.

Modernin esitystekniikan läpimurto

Näyttelyssä on jo käsikirjoitus- ja suunnitteluvaiheessa otettu huomioon nykypäivän modernin esitystekniikan täysimittainen hyödyntäminen. Näyttelytilojen taustaäänimaailmat luovat tunnelmaa. Museokävijä huomaa Rajavartiolaitoksen nykypäivää esittelevässä näyttelytilassa saapuneensa keskelle Helsinki-Vantaan lentoasemaa.

Rajavartiolaitoksen alkuaikoja esittelevässä näyttelytilassa kävijä voi puolestaan istahtaa alas radion ääreen, ja kuunnella itse valitsemiaan rajamiesten aikalaistarinoita vanhasta putkiradiosta.
Eri puolilla näyttelyä olevilta tv-näytöiltä voi katsella harvinaisia filmejä rajavartioinnin eri aikakausilta.

Yhtenä esimerkkinä mainittakoon aiemmin julkaisematon, Rajavartiolaitoksen kuvaama filmi presidentti Urho Kekkosen 1970-luvun Lapin hiihtomatkasta. Kekkosen hiihtoretkien järjestelyistähän vastasi pitkälti Rajavartiolaitos.

Rajamuseo on myös toteuttanut itse useita museossa nähtäviä filmejä, kuten vuonna 1925 kuolleen, rajavartija Johannes Lifländerin viimeisestä työpäivästä kertovan lyhytelokuvan.
Näyttelyn sisällöistä ja eri aikakausien rajavartijoista löytyy arkistoaineistoa, jota Rajamuseo ei ole aiemmin tuonut missään muodossa julkisuuteen. Sellaisia ovat esimerkiksi kylmän sodan vuosien vaietut vakoilu- ja loikkaritapaukset itärajalla. Esille tuodaan myös ensimmäisten naisrajavartijoiden muistoja 1990-luvulta sekä kansainvälisissä tehtävissä viime vuosina palvelleiden suomalaisten rajavartijoiden kokemuksia Euroopan unionin ulkorajoilta.

Kansainvälistä rajat ylittävää rikollisuutta torjuntaan tänä päivänä yhteistyössä eurooppalaisten kumppaneiden kanssa Euroopan raja ja merivartiovirasto Frontexin koordinoidessa toimintaa. Tämä palvelee myös suoraan Suomen omaa rajaturvallisuutta ja tälläkin hetkellä suomalaisia rajavartijoita palvelee eri puolilla Eurooppaa Frontexin tehtävissä.

Uudessa Rajamuseossa on katsottavaa, mutta myös tehtävää. Museovieras pääsee itse tekemään ja kokeilemaan osaamistaan rajavartijan tehtävissä. Kokeiltavissa on muun muassa legendaarinen sotavuosien rajajääkäreiden työkalu, Suomi-konepistooli. Asiakirjatutkintapisteellä kävijä voi puolestaan tarkastella oman henkilö- ja ajokorttinsa hologrammeja ja turvatekijöitä käyttämällä aitoa rajatarkastuslaitetta ja sen ultraviolettivaloa.
Uusi Rajamuseo avaa rajavartijoiden maailmaa tavoin, joita ei ole aiemmin nähty. Näyttely antaa museovieraalle poikkeuksellisen laajan ja syvällisen läpileikkauksen Rajavartiolaitoksen menneistä ja nykyisistä toiminnoista isänmaan portinvartijoina.

Rajamuseon näyttely on avoinna 4.6 – 4.8 välisenä aikana tiistaista perjantaihin. Museoon päästäkseen täytyy ilmoittautua ennakkoon. Ennakkoilmoittautuminen tapahtuu puhelimitse numerosta 050 436 6754 sekä netistä löytyvän varauskalenterin avulla. Tarkentavat ohjeet museoon ilmoittautumisesta ja aukioloajoista kerrotaan Rajamuseon nettisivuilla osoitteessa raja.fi/rajamuseo.

Museo on avoinna myös kolmena lauantaina, 15.6, 6.7, 3.8 sekä museotienpäivänä 11.8, jolloin museoon tullakseen ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Ohjatun museokäynnin lisäksi myös sotilaskodin herkut ovat kävijöiden saatavilla. Kesällä sotilaskodin palvelupiste löytyy museon vieressä olevasta sotkun teltasta, mutta museotienpäivänä ja lauantaiaukiolopäivinä myynti tapahtuu Immolan sotilaskodissa.

Suomen suojelijat on moderni, turvallisuudesta ja viranomaistoiminnasta kertova historianäyttely. Tervetuloa vierailulle uuteen Rajamuseoon!

Jani Loijas, Mikko Veijalainen

Kuvat: Rajamuseo