Uusi perusnäyttely ”Suomen suojelijat – Rajavartiolaitos rajaturvallisuuden ytimessä ennen ja nyt” on otettu kävijöiltä kerätyn palautteen mukaan loistavasti vastaan, kertoo Immolassa sijaitsevan Rajamuseon museomestari Jani Loijas.

-Olemme saaneet kiitosta näyttelyn modernisoimisesta, kiinnostavuudesta, tyylikkyydestä, hienosta esillepanosta ja teknisistä ratkaisuista ja hyvästä tarinankerronnasta. Olemme selkeästi tehneet oikeita ratkaisuja näyttelyn suhteen, kun halusimme tehdä siitä viranomaistoimintaa modernilla otteella kertovan näyttelyn emmekä yhtä perinteisellä tavalla toteutettua sotahistoriapainotteista näyttelyä, joita Suomessa riittää. Toki perinteisellä tyylillä on kannattajansa, ja olemme saaneet palautetta siitä, että näyttelyssä pitäisi olla enemmän RVL:n virkapukuja ja aseita.

Lisäksi Rajavartiolaitoksen omalta väeltä on kuulunut, kuinka rajavartijan työ eri aikakausina välittyy näyttelyssä heille hyvin. Näyttely on ollut RMVK:n sisäisessä opetuskäytössä ja osoittanut siinäkin tarpeellisuutensa, kun rajavartijoiden peruskurssia on perehdytetty Rajavartiolaitoksen maarajojen valvonnan historiaan.

Konseptina uusi näyttely suunniteltiin pitkälti sellaiseksi, että näyttelykävijä pystyisi liikkumaan näyttelyssä itsenäisesti, ilman opasta, ja saamaan silti näyttelystä paljon ”irti”. Tämä ajatus työryhmällä oli jo vuosia sitten, kun uuden näyttelyn suunnittelutyö alkoi. Olemme kuitenkin joutuneet tinkimään toistaiseksi sen toteutuksesta halutulla tavalla, koska turvallisuusympäristö muuttui myös Immolassa Venäjän hyökättyä Ukrainaan, sekä itärajan sulkeuduttua.

Nykyisessä tilanteessa museokävijät on haettu ohjatusti Immolan kasarmialueen portilta, heille on pidetty opastettu kierros, ja palautettu portille. Uusi tilanne on vaikuttanut ohjattujen kierrosten aikataulutukseen niin, ettei museokävijän omatoimiselle tutustumiselle näyttelyn erilaisiin elementteihin ole jäänyt juurikaan aikaa. Tätä tullaan muuttamaan jo lähitulevaisuudessa, jolloin opastuksen ja omatoimisen näyttelyyn tutustumisen suhdetta tasapainotetaan. Se ei tietenkään tarkoita sitä, etteivätkö museokävijät voisi kysyä ja keskustella museo-oppaiden kanssa.

Rajamuseon kaksi lapsille ja koululaisille etupäässä suunnattua pelillistä sisältöä ovat saaneet runsaasti hyvää palautetta, ja olemme olleet erittäin tyytyväisiä pelien toimintaan. Lisäksi kävijät ovat mielenkiinnolla käyttäneet itse Rajavartiolaitoksen asiakirjojen tutkintalaitetta, jolla on voinut tutkia omia asiakirjoja ja setelirahoja. Lisäksi kokeiltava Suomi-konepistooli kiinnostaa, josta voidaan vetää johtopäätös, että nykyaikaisessa museossa toiminnallisuudet ovat yhä tärkeämmässä roolissa museoviihtyvyyden kasvattamisessa.

Koululaisryhmiä on käynyt ja käy museossa edelleen, olemme pyrkineetkin tavoittamaan aiempaa paremmin myös koululaisia ja opiskelijoita näyttelyllä, sillä uusi Rajamuseo on suunnattu kaikille Rajavartiolaitoksen 105-vuotisesta historiasta ja viranomaistoiminnasta kiinnostuneille. Se ei ole enää sotapainotteinen historiamuseo, mitä se joskus on korostuneesti ollut. Koululaiset ovat tervetulleita Rajamuseoon ympäri vuoden, ja aikatauluista voidaan sopia Rajamuseon henkilökunnan kanssa.

Lisäksi uusi Rajamuseo on toiminut aiempaa vahvemmin rajavartijaopiskelijoiden sekä muutamien muidenkin kurssien historiaopetuksessa. Sisältö on niin laadukkaasti toteutettua, että sitä pystytään hyödyntämään opetuksessa. Se on merkinnyt Rajamuseon opetuksellisen roolin vahvistumista Raja- ja merivartiokoulussa.

Museoammattilaisia tutustumassa

Useiden muiden museoiden henkilökuntaa on käynyt tutustumassa Rajamuseoon, ja olemme saaneet heiltä positiivista palautetta. Meiltä on tiedusteltu muun muassa käyttämistämme teknisistä ratkaisuista ja niiden toteutuksesta, ja on ollut todella hienoa kuulla, että museoammattilaisten mielestä uusi Rajamuseo on erittäin ammattimaisesti toteutettu ja tyylikäs museo. Yksi aikakausi per näyttelyhuone on ollut helppo hahmottaa museokävijällekin. Vaikka tilat eivät ole suuren suuret, on näyttelyn esillepano toteutettu pieteetillä ja onnistuneesti. Tuottaa iloa ajatella, että ratkaisu käyttää suunnittelutyössä ulkopuolista näyttelyarkkitehtiä, oli oikea, Loijas summaa.

Ulkomaalaisia kävijöitä on ollut satunnaisesti, pääasiassa kesäkaudella, pois lukien Rajavartiolaitoksen sisäiset ryhmät, joiden myötä kansainvälisiä vieraita on käynyt aika ajoin, säännöllisen epäsäännöllisesti. Näyttelyyn pystyy tällä hetkellä tutustumaan suomeksi, sekä osin ruotsiksi ja englanniksi. Ensi kesäksi museossa laajennetaan vieraita kieliä, sillä kielivaihtoehdot lisätään muun muassa kosketusnäyttöjen historiaesityksiin, jotka tällä hetkellä ovat vain suomeksi.

-Museotiepäivä oli Rajamuseon historian suosituin yksittäinen päivä kävijämäärän perusteella arvioituna. Tarkkaa lukua en pysty antamaan, mutta oman ja tapahtumassa mukana olleen Rajamuseon henkilökunnan ja talkooväen havaintoihin perustuen Immolassa kävi viiden tunnin aikana yli 1 200 ihmistä. Se on todella suuri luku. Päivä oli erittäin onnistunut ja meillä oli monenlaista ohjelmaa näytteyn aukiolon lisäksi. Tulijat saivat tutustua Rajamuseon juuri kokoelmiinsa saamaan partioautoon. Kaakkois-Suomen rajamieskillan evp rajavartija ja Rajakoulun kouluttaja Veikko Piirosella oli ulkona esittelypiste, jossa hän maistatti erilaisia luonnon antimia ja kertoi luonnossa selviytymisestä. Historianelävöitysryhmä Etulinjan kanssa tehtiin yhteistyötä panssarintorjuntateemalla, syystä että Tali-Ihantalan suurista pst-taisteluista oli tullut kuluneeksi 80 vuotta. Tuossa taistelussa oli varsinkin rajajääkäripataljoona 2 vahvasti mukana. Etulinjalaisilla oli kaksi esittelypistettä, toisen maailmansodan sekä kylmän sodan aikakauden pst-toiminnasta. Lisäksi Parolan panssarimuseosta oltiin Immolaan saatu toimintakuntoinen t-26 panssarivaunu, jonka miehistö antoi ajonäytöksiä, ja päästi kiinnostuneita kurkkimaan vaunun sisälle. Panssarimuseolla oli myös oma esittelypisteensä tapahtumassa. Rajasotilaskoti palveli munkinhimoisia asiakkaita yhtä laadukkaasti kuin aina ennenkin. Lisäksi sisällä oli KS rajamieskillan esittelypiste.

Uutta suunnitteilla

Ensi vuoden alussa alamme miettimään, mitä keksimme vuoden 2025 museotiepäivään, ja ajatuksissa on ollut järjestää Rajamuseolle kokonaan oma tapahtumapäivänsäkin.

Historiakävelykierrokset olivat tänä vuonna täysin Kaakkois-Suomen rajamieskillan vastuulla, sillä Rajamuseon aika ja energia on mennyt uuden näyttelyn lanseeraamisessa ja toiminnan pyörittämisessä, muun kulisseissa tapahtuvan museotyön ohella. Ideointi uuden museon ulkonäyttelyalueeksi on jo käynnissä. Sellainen tullaan toteuttamaan uuden Rajamuseon ympärille.

-Tämä vuonna omakin energiani on kulunut mitä suurimmassa määrin uuden Rajamuseon kanssa, sillä koko näyttelyprojekti, ja yleisötoiminnan käynnistäminen on ollut niin suuri ponnistus. Muistelen kuitenkin nyt haikeudella myös alkuperäistä Rajamuseota, jonka tilalla on nykyisin parkkipaikka. Alkuperäinen Rajamuseo aloitti kuitenkin tämän kaiken, ja parhaimmat sen näyttelyyn toteutetuista ratkaisuista kestivät hyvin aikaa jopa vuosikymmeniä. Loppuvuosinaan se toimi meille tietynlaisena harjoitusalustana, jossa testasimme erilaisia ideoita uutta Rajamuseota silmälläpitäen. Tiettyjä vanhan Rajamuseon elementtejä on siirtynyt myös uuteen museoon, vaikka muuten olemmekin luoneet kokonaan uuden ja omannäköisen näyttelyn, jota kelpaa esitellä ihmisille, Loijas tuumaa.

Rajamuseo avattiin vuoden 2024 osalta 21.3. Rajavartiolaitoksen vuosipäivänä. Sen jälkeen RVL:n ulkopuolelta tulleita museokävijöitä on ollut noin 3300 kappaletta. Luku ei ole täysin tarkka, mutta suuntaa-antava, sillä museotienpäivänä emme pystyneet pitämään tarkkaa tilastointia kävijöistä päivän vilkkauden tähden. Lukuun 3300 sisältyvät siis sekä Rajamuseon kesäkauden (11.6 – 4.8 + 11.8 museotiepäivä) kävijät että museossa 21.3. jälkeen kevät- ja syyskaudella käyneet ryhmät, pois lukien RVL:n sisäiset ryhmät. Sisäiset ryhmät mukaan lukien kävijöitä museossa on ollut yli 4 000.