Siirry pääsisältöön

Puolustusvoimain komentaja Kivinen: Reserviläisten taidot paremmin käyttöön

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen on asunut 27 ensimmäistä elinvuottaan Lappeenrannassa. Kotitalo oli lentokentän pohjoispuolella Puolakadulla, nykyisessä Kourulassa. Yhdysmiehelle myöntämänsä erikoishaastattelun aluksi hän kertoo perhetaustastaan sen, että asuu vaimonsa ja koiran kanssa kotosalla, lapset ovat maailmalla.

-Äitini kertoi minun sanoneen nuorena poikana, että minusta tulee sotilas. Voi olla, että siihen vaikutti se, kun näin pikkupoikana sotilaita menossa harjoituksiin varuskunnasta Laukkaradalle. Siitä ehkä tarttui jotain, mikä vahvistui omana varusmiesaikana, että tämä voisi olla oma ammatti.

Varusmiespalvelukseen Kivinen astui kesäkuussa 1978 Rakuunapataljoonaan Lappeenrantaan. Toukokuussa 1979 hän siirtyi hetkeksi reserviin, mutta pestautui jo kesäkuun alussa samana vuonna va. vänrikiksi, ja pyrki sittemmin kadettikouluun.

Tapahtumat Ukrainassa sekä Suomen tuleva Nato-jäsenyys ovat saaneet kansalaiset pohtimaan maamme sekä omaa asemaansa näihin liittyen. Mikä on kärkiviestinne tällä hetkellä varusmiehille, tuleville varusmiehille ja reserviläisille?

– Suomen liittoutuminen on iso strateginen päätös. Se ei poista sitä tosiasiaa, että päävastuu Suomen puolustamisesta on edelleen meillä suomalaisilla. Meidän järjestelmämme pohjautuu jatkossakin asevelvollisuutteen, eli asevelvollisuuden merkitys ei himmene.

Kivisen mukaan kaikki ymmärtävät, että Nato-jäsenyys tietysti vahvistaa Suomen turvallisuutta.

-Uskoisin, että suomalaiset laajasti ymmärtävät näitä kysymyksiä. Suomalaiset ovat sivistyneitä ja valveutuneita. Varusmiehille ja reserviläisille on konkretisoitunut se, miksi järjestelmämme on tällainen kuin on, ja mikä heidän oman panoksensa merkitys on.

Kivinen huomauttaa, että Suomea puolustavat jatkossakin ensisijaisesti suomalaiset. Kaiken perustana on maanpuolustustahto, joka on suomalaisilla korkea ja se näkyy niin mielipidekyselyissä kuin varusmiesten ja reserviläisten palautteessa.

-nykyisessä maailmatilanteessa turha “höröily” – varusmieskieltä lainaten –  on jäänyt vähemmälle. Ei kuitenkaan pidä ymmärtää niin, että Suomeen kohdistuisi konkreettista sotilaallista uhkaa. Mitä paremmin ylläpidämme omaa puolustuskykyä  jatkossa osana liittokuntaa, sitä paremmin se ennaltaehkäisee ja nostaa kynnystä joutua sotilaalliseen konfliktiin, ja se on tässä tärkeintä,

Kiristynyt tilanne Euroopassa ja maailmalla on herättänyt monet maat  miettimään puolustuskykyään ja resilienssiään eli sietokykyään. Suomessa on käsittääkseni pyrkimyksenä ottaa reserviläisaika aktiivisemmin mukaan osana asevelvollisuutta. Onko näin, ja missä tässä mennään?

-Näin on. Tavoite on hyödyntää reservissä olevaa potentiaalia entistäkin paremmin, se oli vuoden 2021 puolustusselonteossa. Avainasemassa ovat aktiivireserviläiset, jotka vapaaehtoispohjalta käyvät Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) tapahtumissa ja Puolustusvoimien vapaaehtoisissa kertausharjoituksissa varsinaisten kertausharjoitusten lisäksi. Tavoite on päästä tämänhetkistä pidemmälle tuon joukon hyödyntämisessä Puolustusvoimien tehtävien toteuttamisessa. Se työ on käynnissä, mutta siihen tarvitaan myös kommunikaatiota reserviläisjärjestöjen kanssa. Viestini Etelä-Karjalan reserviläisjärjestöille on se, että ajatuksista kannattaa keskustella tiiviisti Puolustusvoimien edustajien kanssa. Paikalliset reserviläisjärjestöt tuntevat oman alueensa reserviläiset.

Kivinen kertoo esimerkin Etelä-Savosta, jossa aktiivinen reserviläisjoukko oli hankkinut drooneja eli lennokkeja. Tällaisesta joukosta voisi ehkä muodostaa jopa kriisiajan kokoonpanon, jolla olisi valvontaan ja tiedusteluun liittyvä tehtävä.

-Tässä tarvitaan uudenlaistakin ajattelua. Käytännössä kysymys on siitä, että laajennetaan nykyistä maakuntakomppaniajärjestelmää ja otetaan sinne uusia elementtejä. Paikallinen reserviläisten osaaminen voi olla esimerkiksi kyberpuolen asioita.

Saadaanko varusmiesten ja reserviläisten erityisosaamisesta (mm. kyber- ja hybriditaidot) nykyisellään paras mahdollinen irti? Onko tässä kehitettävää?

-Haasteena on se, että tietojen päivitys tapahtuu kertausharjoitusten yhteydessä, paitsi aktiivireserviläisillä sitä tehdään myös vapaaehtoisissa tapahtumissa. Olemme kehittämässä sähköistä järjestelmää, jossa kommunikointi asevelvollisten kanssa ennen kutsuntoja, varusmiespalvelukseen liittyen, mutta myös reserviläisaikana olisi nykyistä helpompaa. Asevelvolliset voisivat kirjautua ja päivittää omia tietojaan, eikä niin, että sähköposteja lähetellään. Tarvitaan ennen kaikkea tietoa reserviläisten erityisosaamisesta.

Myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) ja Puolustusvoimien yhteistyötä on tiivistetty ja ollaan edelleen tiivistämässä? Kuinka tämä on sujunut Puolustusvoimien näkökulmasta? Mikä on tavoite?

-Lainsäädäntöä muutettiin 2020 alusta niin, että aiemmin MPK:lla ollut vapaaehtoinen sotilaallinen koulutus eli joukkojen koulutus on nyt Puolustusvoimien vastuulla ja tapahtuu Puolustusvoimien vapaaehtoisissa harjoituksissa. Puolustusvoimien tavoite Kivisen mukaan on, että vapaaehtoisissa harjoituksissa käytetään reserviläiskouluttajia.

MPK antaa valmistavaa sotilaallista koulutusta, kouluttaa siis valmiuksia yksilötasolla.

-MPK:lla on meidän näkökulmastamme kaksi roolia. Se antaa lain sallimaa valmistavaa sotilaskoulutusta, mutta samalla tuottaa reserviläiskouluttajia, jotka sijoitetaan kriisiajan taistelukoulutusyksiköihin. Heitä käytetään kouluttajina Puolustusvoimien vapaaehtoisissa harjoituksissa, mutta myös kertausharjoituksissa. Avainasemassa ovat reserviläisjärjestöt, jotka tuntevat alueensa aktiivireserviläiset.

Kivisen mukaan realismia on katsoa, miten kouluttajia riittää PV:n ja MPK:n harjoituksiin, eikä kilpailla keskenään.

-MPK:n suuntaan heitän haasteen, että mietitään yhdessä, miten kouluttajavolyymia voitaisiin kasvattaa. Arvostan suuresti, mitä kouluttajat tekevät.

Kouluttajillakin on myös perhe-elämää ja muuta, ja aika on rajallista.

Onko maakuntajoukkojen asemaan tai tehtäviin tulossa muutoksia?

-Tuohon oikeastaan jo vastasin. Nykyistä maakuntakomppaniakonseptia voi laajentaa. Siellä missä vapaaehtoispotentiaalia on ja heillä esimerkiksi kyber- ja informaatiopuolustuksen osaamista, sitä voidaan hyödyntää.

Paikallisjoukkojen rooli tulee muuttumaan.  Nykyinen joukkorakenne koostuu operatiivisista, alueellisista ja paikallisjoukoista. Alueelliset joukot lakkautetaan, ja siellä oleva suorituskyky, henkilöstö ja aseet, siirretään pääosin paikallisjoukkoihin. Paikallisjoukoissa on jatkossa perinteisiä paikallispataljoonia, mutta myös järeämpää aseistusta. Miten se pitkällä aikavälillä vaikuttaa eri alueiden maakuntakomppanioihin, lähtee aktiivireserviläisten määrästä.

Kivisen mukaan kehittämiseen vaikuttaa väestön sijoittuminen eri maakuntiin  ja erityisesti Etelä-Suomeen.

-Reserviläisiä voi myös hyödyntää siellä, missä heidän juurensa ovat (eikä välttämättä asuinpaikan mukaan).

Nato-pestit tarvitsevat upseeristoa uusiin tehtäviin, ja muutenkin erilaisten projektien takia on kutsuttu jo eläkkeelle siirtynyttä upseeristoa töihin. Onko suunnitelmissa lisätä upseerikoulutusta?

Puolustuspoliittisessa selonteossa todettiin, että meillä on tarve noin 600 lisähenkilölle tällä vuosikymmenellä. Tähän mennessä tästä määrästä on rekrytoitu noin sata. Päätetty lisähenkilöstömäärä ei sisältänyt Nato-jäsenyyden edellyttämää henkilöstötarvetta, joka on tullut selonteon jälkeen. Määrät tulevat täsmentymään. Lisätarve koskee upseereita, erikoisupseereita, aliupseereita ja siviilihenkilöstöä. Upseerikoulutuksen osalta olemme jo nyt kasvattaneet tänä syksynä alkaneen kadettikurssin vahvuutta. Katsomme henkilöstöasioita pitkällä aikajänteellä, ja sitä miten henkilöstöä sijoitetaan Naton sotilasrakenteisiin tulevina vuosina. Koulutusvolyymien säädöt täsmentyvät vielä. Upseereiden osalta Nato-esikuntiin sijoitetaan pääasiassa everstiluutnantteja ja majureita.

Maasotakoulu Lappeenrannassa ja Immolan varuskunta Imatralla ovat tärkeitä meille eteläkarjalaisille. Molempiin on viime aikoina myös satsattu voimakkaasti, joten niiden asema lienee turvattu hamaan horisonttiin?

-Mitä Lappeenrantaan ja Maasotakouluun siellä tulee, Puolustusvoimilla ei ole mitään suunnitelmia, että sen rooli olisi pienenemässä. Immolasta totean, että se on Rajavartiolaitoksen joukko, jolla toki on varusmieskoulutusta ja maanpuolustuksellisia tehtäviä. Meille on tärkeää, että Imatran suunnalla on Rajavartiolaitoksen toimintayksiköitä. Minun tiedossani ei ole, että Imatran ja Immolan rooli olisi pienenemässä.

Jokaisella Puolustusvoimain komentajalla on ollut urallaan omat haasteensa; Teidän osaksenne on tullut johtaa eräässä historiallisessa murroskohdassa. Mikä siinä on ollut haastavinta?

 -Onhan tässä kaikkea ollut, mutta minulla ei ole missään vaiheessa ollut sellainen tunne että olisin yksin pohtimassa asioita. Organisaatiotamme on kasvatettu ja koulutettu kriisitilanteita varten. Päällimmäisenä tunteena on se, että mitä Puolustusvoimissa on pidemmällä aikavälillä tehty ja henkilöstöä koulutettu, on menty ihan oikeaan suuntaan. Tällaisessa maailmantilanteessa, jossa olemme, järjestelmämme tuottaa juuri sitä mitä pitää. Niin palkatun henkilöstön kuin asevelvollisten henkinen asenne toteuttaa tehtävänsä tässä tilanteessa on todella hyvä. Palkattu henkilöstö on todella sitoutunutta. Kaikki paine ei tule tänne (komentajalle). Toki päätöksiä pitää tehdä.

Kivinen muistuttaa, että isossa kuvassa jokainen komentaja pitää huolen siitä, että omalla vahtivuorolla Puolustusvoimien kehittämistä viedään oikeaan suuntaan. Yksityiskohdat aina ratkotaan, kun ne lähenevät.

-Tärkein ja haastavinta näissä tehtävissä on kokonaisuuden hallinta: tehtävien, toimintavolyymien ja resurssien tasapaino, kun toimintaa kehitetään suhteessa toimintaympäristön muutokseen.

Teillä on juuret Etelä-Karjalassa. Paljonko karjalaisuus ja persoonallisuus yleensä vaikuttaa komentajan työssä, vai vaikuttaako?

-Olen itse sitä jäävi arvioimaan, se pitäisi tehdä lähipiirin toimesta. Kait jotain eteläkarjalaisuudesta on tarttunut, kun en sosiaalisissa tilanteissa ihan hiljainenkaan ole. Kohtuu vilkas varmaan olen lähi- ja ystäväpiirissä.

Ammattisotilaan sanotaan olevan sotilas 24/7, mutta miten mieluiten rentoudutte ja lataatte akkuja, kun siihen on tilaisuus?

-Tässä vaiheessa virkauraa palveluksessa ollaan 24/7/365. Palvelustehtävät voivat pyöriä mihin aikaan vuorokaudesta tahansa, totta kait ne hoidetaan.

Kivinen huomauttaa, että tässä iässä tietää, miten päivät, viikot ja kuukaudet tulee tasapainottaa niin, että energiaa riittää muuhunkin kuin viran hoitamiseen. Hänelle kaikkein luontevin tapa tasapainottaa ja siirtää ajatukset muualle on liikunta. Nykyään pyöräily on ehkä ykkönen. Suunnistaminen ja metsässä liikkuminen, kartan kanssa tai ilman, ja talvella hiihtäminen ovat mielilajeja.

-Syksyisin metsästyskaudella liikun metsällä pyssynkin kanssa etenkin hirvimetsällä. Metsästyksen aloitin Tanin Eränkävijöissä Lappeenrannan eteläpuolella, jossa olen edelleen jäsenenä.

Sana on vapaa. 

-Ilman veteraanisukupolven työtä ja uhrauksia nyky-Suomea ei rankattaisi monella mittarilla maailman huipulle, vaikka haasteita on meilläkin. Nykyisen maanpuolustusväen, niin palkatun henkilöstön, asevelvollisten ja reserviläisten velvollisuus on tehdä parhaamme, että myös tulevilla sukupolvilla on samanlainen Suomi kasvaa ja elää, kuin missä itse olemme saaneet elää.

Toivotan kaikille hyvää joulua ja turvallista uutta vuotta!

Komentaja Timo Kivisen mukaan Puolustusvoimien henkilökunta on sitoutunutta, ja varusmiesten ja reserviläisten asenne kohdallaan.

 

 

Kenraali Timo Kivistä haastattelemassa Yhdysmiehen päätoimittaja Ilkka Pohjalainen sekä Etelä-Karjalan reserviupseeripiirin puheenjohtaja Esa Forsblom. Komentaja löysi Yhdysmiehen sivuilta monia tuttuja nimiä.

Jaa tämä artikkeli sosiaalisessa mediassa

FacebookFacebookTwitterTwitterSähköpostiSähköpostiWhatsAppWhatsAppLinkedInLinkedIn

Komentaja Timo Kivinen kertoo rentoutuvansa parhaiten luonnossa ja liikunnan parissa, kun on aika ladata akkuja. Kuva Juho Lehtonen

Lue myös

Tukijoukot

VarustamoSPPSimpeleen ApteekkiSimo HäyhäSaimaan KuituPatalaiskaMiettilä KollausMarkkinointi UkkonenMäkisen LiikennekouluLiikenne EteläpääLamisNetKoskimiesItaNordicHugonEfikaAkku-ArkkaAkkiloiAhtiainenVarustamoSPPSimpeleen ApteekkiSimo HäyhäSaimaan KuituPatalaiskaMiettilä KollausMarkkinointi UkkonenMäkisen LiikennekouluLiikenne EteläpääLamisNetKoskimiesItaNordicHugonEfikaAkku-ArkkaAkkiloiAhtiainen