Lappeenrannan Reserviläiset ry. juhli 70-vuotista toimintaansa 24.5. 2025 Maasotakoululla järjestetyssä tilaisuudessa. Puolilta päivin kerhon puheenjohtaja Leif Ekrothin johtama partio kävi laskemassa kukat Tuntemattoman sotilaan muistomerkille Lappeenrannan sankarihautausmaalla.

Itse juhlatilaisuus alkoi kahvituksella, jossa katse kiinnittyi asiaankuuluvin värein, logoin ja tekstein koristeltuihin suuriin täytekakkuihin, joissa myös maku oli kohdallaan.

Musiikista vastasi Rakuunasoittokunta, joka mm. yllätti juhlan puolivälissä esittämällä Bara bada bastun hienona sovituksena.

Tervehdyssanat esitti puheenjohtaja Ekroth, ja Lappeenrannan kaupungin sekä Reserviläisliiton tervehdyksen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joonas Grönlund. Juhlapuheen piti maakuntajohtaja Satu Sikanen.

Tilaisuuden juonsi kerhon kunniapuheenjohtaja Kalevi Ikonen, joka ryyditti puhumistaan jouhevasti ajankuvilla ja omilla muistoillaan.

Juhlapuheessaan maakuntajohtaja Satu Sikanen toi esille Lappeenrannassa ja maakunnassakin virinneet hyvät uutiset, jotka koskevat väestönkehitystä, investointeja ja korkeakoulukseen saamaa mainetta ja nostetta. Myös SaiPan nostattama yhteisöllisyys on ollut Sikasen mukaan ennen kokematonta. Reserviläistoimintaa hän kiitteli maanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuuden eteen tehdystä työstä.

-Esitän omasta ja Etelä-Karjalan liiton puolesta lämpimät kiitokset Lappeenrannan Reserviläiset ry:lle siitä työstä, jota olette tehneet maanpuolustuksen ja koulutuksen saralla, Sikanen lausui.

Juuret ajassa ennen sotia

Asessori Reima Lundberg kertoi perusteellisessa historiikissaan reservinaliupseerien järjestötoiminnan kehityksestä Suomessa ennen sotia ja viriämisestä uudelleen sotien jälkeen.

Reserviin kuuluvien aliupseerein järjestäytyminen yhdistysmuotoisena alkoi maassamme Oulusta vuonna 1934. Jo seuraavana vuonna perustettiin reservialiupseerikerho Lappeenrantaan, neljäntenä kerhona Suomessa. Tarkoituksena oli pitää yllä opittuja sotilastaitoja sekä pysyä ajan tasalla uudesta kehityksestä. Tärkeää perustetulle Lappeenrannan seudun Reservialiupseerikerholle oli myös ylläpitää isänmaallista aatetta, kohottaa puolustustahtoa ja taistelukuntoisuutta. Kerhon ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Paavo Liimatta. Kerho oli aktiivisesti mukana myös Suomen Reservialiupseeriliiton perustamisessa seuraavana vuonna, 1936. Haluttiin olla valmiina, kun isänmaan kohtalonhetki koittaisi.

Hyvin koulutettujen reservialiupseereiden merkitys, muiden ohella, punnittiin sitten jo Talvisodassa 1939. Toisaalta järjestötoiminta pitkälti tyssäsi sotavuosiin.

Uuteen alkuun

Sotien jälkeen maassamme vallitsi eräänlainen herpaantumisen ja tyhjyyden tunteen aika. Vaalien 1945 jälkeen SKDL:n Yrjö Leino sai sisäministerin salkun. Lundbergin mukaan hän keskittyi erityisesti vapaaehtoisen maanpuolustustyön kitkemiseen maasta. ”Vaaran vuosina” liiton ja kerhojen toiminta oli vuosien ajan hyvin hiljaista. Pariisin rauhansopimuksessa sitä paitsi kiellettiin armeijan ulkopuolinen sotataitojen koulutus Suomessa. Ilmapiiri alkoi kuitenkin normalisoitua vuoden 1948 eduskuntavaalien jälkeen, ja vapaaehtoinen maanpuolustustyö pääsi vähitellen elpymään. Toiminnassa oltiin kuitenkin varovaisia, ja toisteltiin YYA-sopimuksen mukaista rauhantahtoista rinnakkaiseloa. Toiminnassa korostui erilainen kilpailutoiminta.

Suomen Reservialiupseeriliitto purettiin 1954, jotta tilaa tehtiin uudelle liitolle. Se sai nimekseen Reservin Aliupseerien Liitto (Reserviläisliitto) ry, joka perustettiin 1955.

Sotien ja vaaran vuosien jälkeen virisi Lappeenrannassakin ajatus perustaa uudelleen reservialiupseerikerho. Sotien päättymisestä oli kulunut jo kymmenen vuotta, ja oli syntynyt tarvetta pitää yllä sota-aikana saavutettuja kaverisuhteita.

Viisitoista lappeenrantalaista reservin aliupseeria kokoontui keskustelemaan yhdistyksen perustamisesta. Ennen sotia perustettua Lappeenrannan seudun Reservialiupseerikerhoa ei lähdetty nostamaan ylös, vaan perustettiin yhdistys nimeltä Lappeenrannan Seudun Reservinaliupseerit ry. toukokuussa 1955. Perustajajäseniä olivat Erkki Kaita, Toivo Inki ja Juhani Ekholm.

-Reservialiupseerit muodostivat maamme puolustusvoimien selkärangan juuri silloin, kun heitä kipeimmin tarvittiin. Reservialiupseerit olivat valmiina täyttämään tinkimättä heille annetut tehtävät sodissamme. Heihin luotettiin ja se luottamus myös kannatti, Lundberg sanoi lopuksi.

Ilkka Pohjalainen

Juhlassa jaetut huomionosoitukset:

Reserviläisliiton hopeinen ansiomitali (HAM) Rakuunasoittokunnan jäsenille: Saikko Marko, Kiero Juha, Tuominen Aki, Herrala Toni, Pettinen Mika.

Reserviläisliiton hopeinen ansiomitali (HAM): Teräväinen Esa.

Reserviläisliiton 70v. Erikoisluokan ansiomitali (ERAM): Hintsanen Pertti, Kiljunen Unto, Siren Mauno.

Aiemmin myönnettyihin Erikoisluokan ansiomitaleihin solki: Ekroth Leif, Hintikka Tapio, Vanhanen Juha.

Liput saapuvat.