Siirry pääsisältöön

Kopra: Nato-lentokenttä ja tukikohta Etelä-Karjalassa ovat kaukaa haettu ajatus

 

 

Kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Jukka Kopra (kok.) ei usko Lappeenrannan lentokentän muuntuvan Nato-koneiden kotipaikaksi, saati Naton maavoimien tukikohdan perustamiseen maakuntaan. Yhdysmies tapasi Kopran lounaalla Lappeenrannan Upseerikerholla, ja pääsi tenttaamaan ajankohtaisista aiheista.

 

Pitäisikö Nato-tukikohta tai lentokenttä perustaa Etelä-Karjalaan?

-Ei millään pahalla, mutta ehkä se lentokenttäajatus on vähän kaukaa haettu. Ei ole järkeä työntää näin eteen sellaista resurssia, mitä Ilmavoimat edustaa. Se olisi liian lähellä rajaa. Siihen ei myöskään ole tarvetta. Operointi tapahtuu muutenkin kauempaa.

Kannattaisiko Etelä-Karjalassa olla Naton maavoimien tukikohta?

– Kiinnostava ajatus, ja sillähän olisi kyllä aluetaloudellisia hyötyjä. Se työllistäisi paljon alueen ihmisiä. Operatiivisesti ja taktisesti  sillä tuskin kuitenkaan merkitystä olisi. Strategista merkitystä sillä olisi, koska se lisäisi pidäkettä hyökätä Suomeen Etelä-Karjalan kautta, koska silloin hyökkääjä olisi välittömästi tekemisissä Naton kovan nyrkin kanssa.

Nähdäänkö sitten Naton kokonaisvaltaisessa puolustussuunnittelussa tämän kaltainen pidäke tarpeellisena vai ei, aika sitten näyttää, Kopra sanoo.

-Realistisimpana pidän, että jos Etelä-Karjalaan jotain tulisi, se olisi Maasotakoulun johdolla tapahtuvaa koulutusta ja harjoittelua (Naton joukoille), jolla treenattaisiin tiettyjä erityisolosuhteita.

Yleisesti ottaen Nato-jäsenyys Kopran mukaan parantaa Suomen turvallisuutta ja nostaa hyökkäyskynnystä ja lisää pidäkettä, ja siltä osin turvallisuustaso paranee.

-Koskaan se turvallisuustaso ei ole absoluuttinen, että voisimme sanoa olevamme täysin turvassa tai turvattomasti. Se on oikeastaan viisari, joka heiluu asteikolla, ja nyt se nousee suurempaan lukemaan. Tämä koskee koko Suomea.

-Miten se jäsenyys voisi näkyä Etelä-Karjalassa sotilaallisessa mielessä, niin välttämättä ei mitenkään. Samalla tavalla meillä jatkuu esimerkiksi reserviläistoiminta. Toivottavasti samalla tavoin Maasotakoulu ja Immolan varuskunta pysyvät täällä ja muutkin Puolustusvoimien toiminnot, yleinen asevelvollisuus, senkään osalta mikään ei muutu. Kiristynyt tilanne on kyllä lisännyt resursseja, että voidaan lisätä kertausharjoituksia, on enemmän materiaaleja ja parempaa kalustoa käytössä. Se ei kyllä suorastaan johdu Nato-jäsenyydestä, vaan tilanteesta.

Karttavatko venäläiset jatkossa matkustamista Nato-maa Suomeen, taikka kaupankäyntiä?

-En usko, että Suomen Nato-jäsenyys pitkällä aikavälillä jäisi hiertämään Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa, mikä heijastuisi sitten esimerkiksi matkailussa. Tämä (Nato-hakemus) ei voi olla siellä yllätys. Siitä on seurannut suhteellisen maltillinen suhtautuminen tosiasioihin, jotka ovat tapahtumassa. Kyse on siitä, miten asiat Venäjän sisäisessä propagandassa kansalaisille markkinoidaan. Jos Moskova suhtautuu maltillisesti, kuten nyt näyttää, veikkaan että kaikki jatkuu ennallaan, ja toivottavasti taas jonkin ajan kuluttua olemme hyviä naapureita. Toki sen edellytyksenä on, että Venäjä vetäytyy Ukrainasta ja korvaa vahingot.

Venäjä on kuitenkin puhunut myös sotilasteknisistä toimista, Kopra lisää.

-Ne tarkoittavat voimaa ja vastavoimaa. Miten joukot sijoitetaan, millaiset skenaariot niille koulutetaan, ja millaiseen toimintaan ne valmistautuvat. Tämä riippuu siitä, mihin siellä (Venäjällä) varaudutaan. Pelkkä Suomen Nato-jäsenyys ei tätä muuta, mutta jos käyttökunnossa olevaa arsenaalia alettaisiin runsain mitoin Suomeen tuomaan, niin totta kait Venäjä toisi vastaavan määrän omalle puolelleen. Siihen heillä on täysi oikeus. Se lisäisi varustelun määrää meidän alueella. Meidänkään ei kannata sellaista tilannetta tavoitella. Hoidetaan Suomen puolustus niin, että se pitää ja on raudanluja, mutta että arsenaalin määrä ei ehdoin tahdoin lisäänny tässä rajan pinnassa.

Ovatko kansalaiset, poliitikot ja puolueet täysin ymmärtäneet, mihin Suomi on Naton myötä sitoutumassa?

-Uskon, että asia ymmärretään kauttaaltaan. Tämä on YYA-sopimukseen verrattuna vielä merkittävämpi tapahtuma Suomen historiassa ja maan turvallisuuteen liittyen. Samaa tasoa ovat Pariisin rauhansopimus, YYA-sopimus ja Nato-jäsenyys. Tämä muuttaa turvallisuutemme perusfundamentteja olennaisesti, ja tällä kertaa parempaan suuntaan. Uskon, että tämä tajutaan. Mielestäni presidentti  Sauli Niinistö toimi suorastaan nerokkaasti, kun hän hoiti tätä hakemusasiaa. Tässä odotettiin kansalaisten näkemyksen kehittymistä, ja sama ymmärrys syntyi puolueissa. Olen keskustellut kymmenien kansaedustajien kanssa, ja siellä ymmärretään, mistä on kysymys. Täytyy muistaa, että vielä vuosi sitten Nato-jäsenyyttä myös vastustettiin ankarasti.

Naton suhteen on Kopran mukaan pitänyt ymmärtää, että se sitouttaa Suomea tiettyihin asioihin, mutta on pitänyt myös oppia pois disinformaatiota, jota Natosta on vuosikymmenien varrella tuotettu. Esimerkiksi, että sitten amerikkalaiset toisivat ydinaseita Suomeen, tai sitten suomalaiset varusmiehet lähtisivät taistelemaan amerikkalaisten sotia maailmalle.

-Nämä ovat kaikki olleet kukkupuhetta. Tosiasiat Suomen kuulumisesta läntiseen viitekehykseen, turvallisuuden lisääntyminen sekä kysymys maan suvereniteetista puhuvat Nato-jäsenyyden puolesta. Itse sen pohdintamyllyn läpikäyneenä eduskunnan puolustusvaliokunnassa uskallan sanoa, että jokaisella kansaedustajalla on ollut realistinen ja kattava kuva siitä, mistä Natoon liittymisessä on kysymys.

On myös arvosteltu sitä, että Nato-keskustelu Suomessa jäi lyhyeksi ja ohueksi. Kopra kuittaa sanomalla, että Nato-keskustelua on itse asiassa käyty yli 70 vuotta, ja kaikille argumenteille on ollut aikaa ja tilaa.

-Nato-vastaisi argumentteja meillä on viljelty vuosikymmeniä. Nyt piti siivota pois paikkaansa pitämättömiä väitteitä. Omasta mielestäni keskustelua on nyt käyty ensimmäistä kertaa avoimesti, rehellisesti ja tosiasioiden pohjalta. Omasta mielestäni on päivänselvää, että Suomen kaltaisen vapaan itsenäisen länsimaan pitää kuulua siihen porukkaan, joka puolustaa demokratiaa, länsimaisia ajatuksia ja arvoja. Tämä on päälinja, vaikka siellä on poikkeuksena Turkki.

Yksi kiinnostava ulottuvuus on, että Nato-jäsenyys avaa uusia mahdollisuuksia Suomen puolustusteollisuudelle, esimerkiksi miehistönkuljetusajoneuvoille.

Pitää kuitenkin myös osata myydä. Ei riitä, että on paras, Kopra huomauttaa.

Ilkka Pohjalainen

Jaa tämä artikkeli sosiaalisessa mediassa

FacebookFacebookTwitterTwitterSähköpostiSähköpostiWhatsAppWhatsAppLinkedInLinkedIn

Lue myös

Tukijoukot

VarustamoSimo HäyhäSako Shooting CenterSaimaan Palju EventsMiettilä KollausMarkkinointi UkkonenMakkosen Pumppu ja PaneliMäkisen LiikennekouluLiikenne EteläpääLamisNetKoskimiesAkku-ArkkaAkkiloiVarustamoSimo HäyhäSako Shooting CenterSaimaan Palju EventsMiettilä KollausMarkkinointi UkkonenMakkosen Pumppu ja PaneliMäkisen LiikennekouluLiikenne EteläpääLamisNetKoskimiesAkku-ArkkaAkkiloi