Kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok) näkee nyt tärkeäksi, että Suomen jäsenyys puolustusliitto Natossa saatetaan käytännössä kuntoon kaikilla tasoilla.

-Turvatakuiden piirissä ollaan. Nato ei hoida kaikkia asioita meidän puolesta, mutta meillä on liittolaisia. Lisäksi on muita puolustusyhteistyöorganisaatioita, Kopra muistutti Kaakkois-Suomen kokonaisuusturvallisuustapahtumassa LUT-yliopistolla lauantaina 28.10.

Tapahtuma järjestettiin nyt toisen kerran MPK-Kaakkois-Suomen järjestämänä.

Kopran mukaan suomalainen kokonaisturvallisuuden malli kiinnostaa maailmalla. Se pitää sisällään kaikki keskeiset yhteiskunnan toiminnot, kuten viranomaisten, talouselämän ja kolmannen sektorin yhteistoiminnan kriisien kohdatessa tai uhatessa. Myös suomalainen asevelvollisuusmalli kiinnostaa muualla kovasti.

Nato-jäsenyyteen liittyen parhaillaan keskustellaan siitä, joutuisivatko suomalaiset reserviläiset Naton velvoittamana tehtäviin maan rajojen ulkopuolella.

Kopra visioi yhtä mahdollista mallia, jossa muutaman tuhannen vahvuinen vapaaehtoisten reserviläisten joukko olisi valmiudessa ja koulutuksissa, ja he saisivat valmiudessa oloajasta korvausta. Jos heitä tarvittaisiin mahdolliseen Nato-operaatioon, siitä tehtäisiin vielä erillinen sopimus ja erillisillä korvauksilla.

-Keskustelu tästä on käytävä avoimesti, että ratkaisu voidaan hyväksyä, Kopra tähdensi. Malli realisoitunee joskus ensi vuoden puolella, ja parasta olisi, jos se olisi kirjattuna puolustuspoliittiseen selontekoon.

Suomen oman puolustuksen osalta raha ei ole nyt Kopran mukaan esteenä, vaan pullonkaula on koulutuksessa henkilöresurssien takia. Puolustusbudjetti on muutamassa vuodessa yli kaksinkertaistunut.

Puolustusmateriaalin tuotannossa Suomessa on osaamista, ja se pyörii laakerit punaisena. Kysyntä maailmalla on kuitenkin kovaa, ja Suomessa tuotantoa pitäisi saada skaalattua ylöspäin. Puolustusmateriaalituotannossa ja kaupassa auttaisi, jos valtio tulisi jossain muodossa esimerkiksi takaajaksi, kuten muualla maailmassa usein on laita.

Lopuksi Kopra huomautti, että myös poliisi ja Rajavartiolaitos tarvitsisivat lisää rahaa.

Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) Kaakkois-Suomen toiminnasta kertoi tilaisuudessa piiripäällikkö Jyrki Niukkanen. Hänen mukaansa ihan samaan tahtiin ei tule puheluita ja tiedusteluita MPK:n toiminnasta kuin 1,5 vuotta sitten Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Yleinen kysymys on edelleen, että mitä itse kukin voisi tehdä oman ja yhteisönsä turvallisuuden hyväksi. Vapaaehtoinen toiminta MPK:n piirissä sopii kaikille, myös ei-asevelvollisille ja heille, joilla on jo ikää, mutta edelleen toimintakykyä.

MPK:n kurssitarjonta on laajaa, käsittäen suositun ampumatoiminnan, mutta on myös esimerkiksi kaikille avoimia arjen turvakursseja ja inttiin tutustumista nuorille. Kursseja on maanlaajuisesti yli 2000 vuodessa, niillä 50 000 osallistujaa, ja koulutusvuorokausia kertyy 100 000 vuodessa. Vapaaehtoisia kouluttajia on noin 3000, pääsääntöisesti kaikki reserviläisiä. Kouluttajia koetetaan rekrytoida lisää.

-Vapaaehtoinen maanpuolustus MPK:n piirissä on halpa harrastus, kurssit maksavat yleensä vain kymppejä, Niukkanen huomautti.

Valmiuspäällikkö Ville Hautamäki kertoi, että MPK Kaakkois-Suomen ensi vuoden kurssien suunnittelu on viimeistelyä vaille valmis, ja koulutuskalenteriin ne tulevat marras-joulukuun vaihteessa.

Kokonaisturvallisuuspäivässä kertoivat toiminnastaan myös Rajavartiolaitos, poliisi, pelastustoimi, hyvinvointialue ja Etelä-Karjalan reserviläiset.