Siirry pääsisältöön

Jukajärven 70-v. Juhlamarssin osallistujilla loistavat olosuhteet – Jukis on ylisukupolvinen kokemus, josta riittää juttua 

Olisivatko koskaan Jukajärven marssin historiassa puitteet, olosuhteet ja järjestelyt olleet niin nappiin kuin 70-vuotisjuhlamarssilla 3. syyskuuta?  

Raja- ja merivartiokoulun johtaja, eversti Jaakko Hamunen oli toivonut Jukikselle yli tuhatta osallistujaa tänä merkkivuonna, ja tavoite ylittyi. 

Maalivaatteen alta alkoi puolen päivän jälkeen saapua marssijoita, kuka juosten ja yksitellen, kuka kävellen ja porukoissa. Saapuneiden nimet kuitattiin seurantajärjestelmään, sitten joku otti kuvia somepäivityksiä varten, ja matka jatkui soppateltalle tai Rajasotilaskodin virvokkeiden äärelle. 

Marssitapahtumassa oli kaksi eri reittivaihtoehtoa: täyspitkä 46 kilometriä tai puolimatka 22 kilometriä. Lisäksi vaihtoehtoina oli rauhallisemmin eteneville kiertää historiakävelykierros Immolan lentokentän tuntumassa (7,5 km) tai Niemilammen kävelykierros (3 km). Määräaikaan 31.5. mennessä oli marssille eri matkoille ilmoittautunut yli 830 henkilöä. 

Kahdellesadalle osallistujalle tarjottiin mahdollisuutta majoittua telttamajoituksessa Jukajärvellä perjantain ja lauantain välisen yön (2. – 3.9.) ennen aamun täyspitkän marssin starttia. 

Raja- ja merivartiokoulun opiskelijat sekä Rajavartiolaitoksen henkilökuntaa (yhteensä noin 250 henkilöä) marssii juhlamarssin jo 2.9., joten yhteensä juhlamarssin osallistujamäärä ylitti tuon 1 000 henkilöä. 

-Jukajärven marssi on Rajajoukoissa palvelleille ja palveleville sekä Rajavartiolaitoksen työntekijöille ylisukupolvinen kokemus. Tätä on marssittu 70 vuoden ajan, ja marssijoita on ollut kymmeniä tuhansia, Hamunen kertoi.  

Maalialueella saattoi kerätä voimia. Kuva Rajavartiolaitos/M. Salo

Hamunen itse suoritti pitkän reitin aamurupeamalla, ja hyvin kuulemma sujui, taktiikalla jalkaa toisen eteen vaan. 

-Kun nykyiset varusmiehet ja opiskelijat sitä marssia suorittavat, ja kun sosiaalisessa mediassa kuvia ja lyhyitä katsauksia heidän marssistaan julkaistaan, sieltä tulee aina paljon muisteluita, kommentteja ja kannustusta aikaisemmilta marssijoilta. Tämä oli yksi tekijä, miksi tällainen marssitapahtuma järjestettiin. 

-Yritimme riittävän ajoissa laittaa kutsua liikkeelle, jotta on ollut mahdollisuus kerätä porukoita ja kohottaa kuntoa. Rajavartiolaitoksen henkilöstöllä tässä on työhyvinvointiaspekteja sekä fyysisen kunnon että erämaaterapian kannalta. Reserviläisille ja siviili-ihmisille tavoitteet ja vaikutukset ovat aivan samat. 

Hamusen mukaan juhlamarssitapahtumalla päästiin kaikin puolin niihin tavoitteisiin, joita lähdettiin hakemaan. 

Eversti Jaakko Hamunen arveli, että seuraava avoin Jukis-marssi voisi olla viiden vuoden päästä. Kuva Rajavartiolaitos/M. Salo

-Tämä on Rajavartiolaitoksen näköinen ja rajajoukkojen perinteitä kunnioittava tapahtuma, jossa muistetaan ja arvostetaan myös aikaisempia sukupolvia, jotka eivät enää marssille päässeet. 

Marssitapahtumien jatkosta Hamunen lausuu varovasti, että katsotaan seuraavan kerran 75-vuotisjuhla viiden vuoden kuluttua. 

-Osanottajamäärä oli hyvä, ja tällä tuntuu tilausta olevan. Tietämäni mukaan pisimmästä matkasta tänne on tultu varta vasten Lontoosta saakka. Moni tulee mielellään myös järjestelypuolelle, Hamunen kertoi. 

Mannerheim-ristin ritari Leo Kojo viitoitti reitin Imatran Immolasta Ruokolahden ja Sulkavan kuntien alueille sijoittuvalle Jukajärven ampuma-alueelle vuonna 1952. Tästä syntyi sukupolvia yhdistävä marssiperinne. Tänä vuonna lähtö tapahtui ensimmäisten osalta kello 7, ja huiput tulivat pitkän reitin neljään tuntiin tai jopa alle. Live-seurannan mukaan kärkiajan taivalsi Konsta Lyytinen, aikaan 3.47.19. 

Soppa maistui imatralaisille Heikki ja Tiina Ylhäiselle marssin jälkeen.

Imatralainen aviopari Heikki Ylhäinen ja Tiina Ylhäinen istuvat männyn juurella ja syövät lämmintä soppaa marssisuorituksen jälkeen. 

Heikki Ylhäinen on Imatran Reserviläisissä, ja pariskunta myös soittaa Ratsuväen perinnesoittokunnassa. Ylhäinen on reserviläistoiminnassa käynyt jonkin verran ampumassa. 

Mikä sai lähtemään marssille? 

-Sain haasteen palveluskaveriltani, kun olen tämän vuonna 1991 tallannut varusmiehenä, Heikki Ylhäinen kertoo. 

-Kaveri haastoi minut, ja jänisti itse, joten otin vaimon mukaan. Ikämiehenä viisikymppisenä suoritin puolikkaan, mutta vaimohan se olisi jaksanut mennä enemmän. 

-Olosuhteet olivat loistavat, tosi kiva oli mennä, järjestelyt olivat tosi hyvät, Ylhäinen kiittelee. – Lopussa kokeilimme vähän juostakin, ihan kokeeksi, muuten ei juoksuaskelia otettu. 

-Keväällä päätimme ilmoittautua, kun Hamunen laittoi Twitteriin, että ilmoittautuminen on menossa. 

-Emme ole erityisesti valmistautuneet, arkiliikuntaa ja työmatkapyöräilyä, Tiina Ylhäinen kertoo.

Joensuusta saapunut Timo Nykänen, 57, oli Jukiksen marssinut edellisen kerran vuonna 1984. 

-Onneksi valitsin puolikkaan matkan, siinäkin oli tekemistä, vaikka harrastan kestävyysliikuntaa. Polut olivat kuivat ja helppokulkuiset, pari saderyöpsäystä virkistivät vähän, Nykänen tuumi maalissa.

Joensuulainen Timo Nykänen marssi edellisen kerran Jukajärvellä 1984.

Monelle se oikea maali oli vasta sotkun kahvin ja munkin ääressä. Kuva Rajavartiolaitos/ M. Salo

Ilkka Pohjalainen 

 

 

 

 

 

 

Jaa tämä artikkeli sosiaalisessa mediassa

FacebookFacebookTwitterTwitterSähköpostiSähköpostiWhatsAppWhatsAppLinkedInLinkedIn

Maali odotti mäntyjen keskellä. Kuva Rajavartiolaitos/M. Salo

Lue myös

Tukijoukot

VarustamoSPPSimpeleen ApteekkiSimo HäyhäSaimaan KuituPatalaiskaMiettilä KollausMarkkinointi UkkonenMäkisen LiikennekouluLiikenne EteläpääLamisNetKoskimiesItaNordicHugonEfikaAkku-ArkkaAkkiloiAhtiainenVarustamoSPPSimpeleen ApteekkiSimo HäyhäSaimaan KuituPatalaiskaMiettilä KollausMarkkinointi UkkonenMäkisen LiikennekouluLiikenne EteläpääLamisNetKoskimiesItaNordicHugonEfikaAkku-ArkkaAkkiloiAhtiainen