Imatran Reserviupseerikerho oli viime vuonna (2024) aktiivisin kerho. Se voitti Suomen Reserviupseeriliiton toiminta-aktiivisuuskilpailun. Imatran reserviupseerien toiminta on jo pitkään ollut vilkasta ja monipuolista. Viime vuonna (2024) kerho oli vastuussa mm. Reserviläisurheiluliiton valtakunnallisen talvijotoksen järjestelyistä ja järjesti aktiivisesti erilaisia ammunta-, marssi- ja muita tapahtumia kuten tutustumismatkoja ja kerhoiltoja. Yhdistyksen jäsenille tuli myös menestystä eri kilpailuissa.

Toiminta jatkuu aktiivisena myös tänä vuonna. Esimerkiksi kesäkuussa Imatralla on Reserviläisammuntojen SM-kilpailujen kivääriammunnat.

Yksi osa ImRun toimintaa ovat olleet tutustumis- ja sotahistoriamatkat, joilla on aikaisemmin liikuttu rajan takaisilla paikoilla pohjoisesta etelään. Rajan sulkeuduttua ja olosuhteiden muututtua matkoja on suunnattu mm. Baltiaan.

Keväällä 2025 kerhon bussi suuntasi Viroon Haapsalun kautta Hiidenmaalle ja Saarenmaalle.

Haapsalussa ohjelmaan kuului käynti Haapsalun kauniilla rautatieasemalla, ja sitten tutustuttiin rantaruotsalaisten historiaan heidän pienessä museossaan. Ennen sotia noin 10000 jäseninen alkuperäinen vironruotsalaisten vähemmistö on tätä nykyä kutistunut enää reiluun 200:n henkilöön. Väestöstä noin 8000 henkeä pakeni sodan alta Ruotsiin.

Seuraavana päivänä seurue suuntasi lautalla kohti Heltermaata Hidenmaalla. Viron kaitseliitin (suojeluskunnan) entinen päällikkö Urmas Selirand kertoi Hiidenmaan eristetystä asemasta neuvostoaikana sekä suomalaisten yhteyksistä Hiidenmaahan. Hiidenmaahan liittyy myös suomalaista sotahistoriaa, valvontakomission pakotettua suomalaiset osallistumaan sotilasosastolla saksalaisten poisajamiseen.

Hiidenmaalla vaikuttaneella aatelissuvulla von Ungern-Sternbergillä on mielenkiintoinen yhteys myös Imatralle, sillä Ruotsin kuningatar Kristiina lahjoitti 1600-luvulla yli sata tilaa Siitolan, Immalan, Vuoksenniskan sekä muista Ruokolahden pitäjän kylistä latvialaiselle vapaaherralle Reinhold von Ungern-Sternbergille. Tiloista muodostettiin Siitolan säterikartano (nyk. Neitsytniemi), joka lienee Imatran seudun hoveista ja kartanoista vanhimpia. Siitolan kylästä läänitettiin vuonna 1664 ratsumestari Joachim Dunckerille 4 tilaa ja 1 tila Vuoksenniskan kylästä. Näistä tiloista muodostettiin myöhemmin Siitolan kartanona tunnettu tila. Hiidenmaan vauraus perustui Ungern-Sternbergien perustaman verkatehtaan varaan.

Matkalla Kuressaareen ihmeteltiin metoriitin ammoin tekemää Kaali-kraateria, siistiä pyöreää kuoppaa, jonka pohjalla oli vettä. Kuressaaren kohteisiin kuului myös piispanlinna. Muhussa tutustuttiin vielä maaseutumuseoon, jossa näimme 1880-1930 luvuilta peräisin olevan miliöön rakennuksineen. Paluumatka mantereelle oli Paldniskin kautta Tallinnan lähelle hotelli Peoleoon, josta seuraavana päivänä Tallinnan kautta koti-Suomeen.

Saarenmaalla on paljonkin sotahistoriaan liittyvää nähtävää, museon lisäksi mm. tykkipatterien rakenteita, muistokiviä ja muistomerkkejä, bunkkereita, panssariestettä, betonilentokentän pätkä, suoja- ja ammunta- asemia ja niin edelleen. Neuvostoliitolla on sotien jälkeen Saarenmaalla ohjustukikohta, ja viimeiset joukot poistuivat saarelta vasta 1994. Sotahistorian lisäksi Saarenmaalla, Hiidenmaalla ja Länsi-Virossa on tietysti myös paljon yleiseen historiaan liittyvää nähtävää aina keskiajalta lähtien.

ImRun tiedustelupartio käy seuraavaksi pohjustamassa mahdollista seuraavaa matkaa Viron ja Latvian rajaseuduilla.