Järjestöjen ja vapaaehtoisverkostojen tärkeys poikkeusoloissa ja varautumisessa tuli selkeästi esille Etelä-Karjalan Valmius- ja turvallisuusseminaarissa 18. lokakuuta. Järjestyksessä toisen tapahtuman järjestivät yhdessä Etelä-Karjalan reserviupseeripiiri ja Lappeenrannan kaupunki. Kaikille kiinnostuneille avoimen tapahtuman juonsi reserviupseeripiirin puheenjohtaja Seppo Naapila. Panelisteiksi oli saatu Tirilän VPK:sta puheenjohtaja Olli Hirvonen, valmiuspäällikkö Atte Jääskeläinen SPR Kaakkois-Suomesta, apulaiskomentaja, eversti Tero Koljonen Panssariprikaatista, turvallisuuspäällikkö Ari-Pekka Meuronen Lappeenrannan kaupungilta sekä koulutuspäällikkö Tapio Suokas MPK Kaakkois-Suomesta.

Panelistien näkemys oli, että järjestöjen ja vapaaehtoisten panos kriisiaikoina on korvaamaton, koska viranomaisten resurssit ovat rajalliset. Viranomaisilla on poikkeusoloissa omat tehtävänsä, ja järjestöjen ja näiden verkostojen voimavaroja tarvitaan, jotta siviiliyhteiskunnan toiminnot saadaan pyörimään mahdollisimman normaalisti.

Tervehdyssanoissaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joonas Grönlund muistutti, että jos vaikka 280 000 sotilasta kutsutaan aseisiin, 5,5 miljoonan suomalaisen arki jatkuu.

-Viranomaisten rahkeet eivät siinä tilanteessa tule riittämään. Kolmas sektori on todella keskeisessä osassa.

Valmius ja turvallisuus ovat asioita, joihin jokaisella on annettavaa. Valmistautuminen ja varautuminen myös hälventävät pelkoja, Naapila huomautti. Myös Koljonen nosti esille suomalaisen kokonaisturvallisuuden mallin, eli koko yhteiskunta varautuu poikkeusoloihin. Kaikki varautuminen toimii paitsi sodan varalta, myös monenlaiseen kriisiin. Kun harjoitellaan normaalioloissa, syntyy yhteistä osaamista. Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli on myös taloudellisesti järkevä, mikä usein unohtuu. Koljonen muistutti myös jokaisen oman varautumisen tärkeydestä.

Ei vain sotaa

Kriisit voivat olla muutakin kuin sotilaallisia uhkia. Näitä ovat luonnonkatastrofit, kyberuhat tai vaikka häiriöt sähkön ja vedenjakelussa. Eikä tarvitse olla kriisiaikakaan, kun kolmas sektori usein tarvitaan apuun. Tästä ovat esimerkkinä muun muassa sopimuspalokunnat ja vapaaehtoinen pelastuspalvelu.

Etelä-Karjalassa on sopimuspalokuntalaisia 600, ja ammattipalokuntalaisia 120. Ammatilliset vaatimukset ja kuntotestit ovat kaikille samat. Vapaapalokuntalaiset ovat ansiokseen muissa kuin pelastustöissä, mutta esimerkiksi Tirilän VPK on sopinut hyvinvointialueen kanssa, että 6 henkilöä on 10 minuutin lähtövalmiudessa mihin vuorokaudenaikaan tahansa.

Punaisen Ristin toiminta on viranomaistoimintaa täydentävää. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, johon SPR:kin osallistuu, taas on useamman toimijan verkosto. Sen tehtävänä on tukea viranomaisia, ja toiminta perustuu sopimuksiin poliisin ja hyvinvointialueiden kanssa. Vapepan erinomaisuus on siinä, että se tarjoaa yhden kontaktipisteen viranomaisille.

Pandemia opetti

Viime aikojen todellisista kriiseistä pandemian jälkianalyysi SPR:stä nähtynä on, että terveydenhuollon viranomaiset eivät olleetkaan valmiita ottamaan johtajavastuuta, vaan se jäi ikään kuin leijumaan.

-Ei tarvita valmiussuunnitelmaa, joka vain tehdään, vaan joka elää, SPR:n Jääskeläinen linjasi.

Pandemian opit VPK:lla olivat, että järjestötoiminnassa tarvitaan myös läsnä tapahtuvaa kanssakäymistä, muuten yhteisöllisyys kärsii. Pitää olla muutakin toimintaa kuin vain harjoituksia.

Puolustusvoimissa tuli Koljosen mukaan pandemian aikana harjoiteltua sitä, miten avaintoiminnot turvataan ja tarvittaessa hajautetaan, ja miten varusmiehiä osastoidaan sekä pidetään huolta heidän terveydestään ja läheisistään.

Yksi pandemia-ajan seuraus on Koljosen mukaan ollut se, että päätöksenteon ketju on nopeutunut huimasti.

-Pystytään tekemään vuorokaudessa päätöksiä, joihin ennen pandemiaa olisi kulunut viikko. Johtamisen ketju saatiin hyvään kuntoon koronan takia.

-Korona oli (kaupungille) herätys, samoin Ukrainan tapahtumat, kertasi A-P Meuronen. Turvallisuus- ja varautumisasioihin suhtaudutaan nyt aikaisempaa vakavammin. Kaikenlaisia suunnitelmia on ollut aikaisemminkin, mutta nyt kaikilla tasoilla niiden suhteen on skarpattu ja täydennetty, ja sitä työtä jatketaan,

MPK:ssa opittiin, että osa koulutuksesta voidaan aivan hyvin järjestää verkkoympäristössä, ja sitä on jatkettu, kertoi Tapio Suokas.

Huolta haja-alueilla

Yleisökysymyksissä ja kommenteissa oltiin huolissaan muun muassa tiedon kulusta haja-astutusalueilla. Myös 3G-kännykkäverkon alasajon aiheuttama palvelujen heikennys huoletti, ja siihen toivottiin vahvaa yhteistä viestiä vastuuministeriön suuntaan.

Nyky-yhteiskunnan riippuvuus sähköstä on usein tuotu esiin. Meuronen kertoi, että esimerkiksi kaikki uudet koulut Lappeenrannassa varustetaan nyt varavoimalaitteilla, joita myös testataan ja huolletaan säännöllisesti.

Naapilan kokemuksen mukaan esimerkiksi läntisessä Suomessa joskus kuvitellaan ja kysellään, että pelätäänkö itärajan lähellä. Kaakkois-Suomessa koko kysymystä ei oikein ymmärretä.

-Me ollaan aina pärjätty, ja tullaan pärjäämään, ja täällä eletään kuten muuallakin.

Ilkka Pohjalainen