Puolustusvoimien entinen tutkimusjohtaja, insinöörieversti evp Jyri Kosola puhui Lappeenrannan kaupungintalolle täydelle salille droneista, tekoälystä ja taistelukentän muutoksesta. Tilaisuus oli 28.9.2026.
Kosola on jo varusmiesaikoinaan ja sen jälkeen Puolustusvoimissa oivaltanut, että teknologian kiihtyvä kehitys muuttaa vääjäämättä myös taistelukenttää. Raskaiden asejärjestelmien ja jopa kiväärillä varustetun jalkaväkitaistelijan asema on jo muuttunut, kun kentän hegemonia on siirtynyt ketterille droneparville.
Dronen ohjaaja kaukana taistelulinjoista aiheuttaa vastapuolelle jo moninkertaisesti enemmän tappioita kuin kiväärimies. Ukrainan rintamalla on toteutettu myös maaoperaatioita ilman elävää jalkaväkeä, ilma- ja maadronien avulla. Venäläissotilaita on antautunutkin taisteluroboteille.
Rintamalinjoilla kuolemanvyöhyke on dornien takia jo venynyt 40-50 kilometrin levyiseksi. Sen sisäpuolella on haastavaa tai jopa mahdotonta liikkua raskailla ajoneuvoilla. Vaikka dronet ja robotit sekä tutkat ja muut järjestelmät jo kommunikoivat keskenään ja niillä on käytössään tekoälyä kohteiden tunnistamisessa, ihminen on edelleen valitsemassa strategiaa ja antamassa käskyjä. Robotit eivät pysty strategiseen ajatteluun, vielä.

Hävittäjiäkin tarvitaan

Sen sijaan tekoäly pystyy jo nyt havaitsemaan maastosta kaivettua maata ja miinoitteita, ja kasvuston altakin löytämään ja tunnistamaan esimerkiksi naamioverkkoja ja ajoneuvoja niiden pintamateriaalin perusteella.
Dronet maksavat halvimmillaan muutamia satoja euroja, tuhansia tai kymppitonnin. Esimerkiksi kymmenen miljardin hintaisen lentotukialuksen hinnalla niitä saisi järjettömän määrän. Dronen rajoitteena on pieni hyötykuorma. Drone voi kuitenkin olla silminä taivaalla, ja ohjata vaikka hävittäjiä.
-Suomen F-35-hankinta ei ollut turha, kyllä niitä edelleen tarvitaan, Kosola linjasi. Nekin tarvitsevat kyllä uudenlaisen suojauksen.
Kosola on julkisuudessa jopa arvostellut Puolustusvoimia siitä, ettei se ole ollut riittävästi ajan hermolla. Muutama oppitunti drone-koulutusta silloin tällöin ei riitä. Niiden läsnäolo pitäisi tiedostaa kaikessa koulutuksessa. Hän kertoi olleensa Ukrainassa tavallisessa ampumaharjoituksessa, ja siellä oli dronet yläpuolella pörräämässä osana harjoitusta.
-Kyllä Puolustusvoimissa tehdään oikeita asioita, ja siellä on myös jäätävän korkeatasoista osaamista, Kosola kuitenkin totesi. Hän on PV-uransa jälkeen konsultoinut entistä työnantajaansa, puolustusalan yrityksiä, ministeriöitä, kuntia ja muita tahoja. Hän puhuu yleisötilaisuuksissa ja on kirjoittanut 20 sotaa, tekniikkaa tai tekniikan tekemisen menetelmäpohjaa käsittelevää kirjaa, ja uusikin on taas tekeillä. Tänä vuonna ilmestynyt Docendon kustantama ”Koneiden Sota” on Docendon myydyin tietokirja tasaväkisesti Pate Mustajärven muistelmien kanssa.

Koneiden sota

Koneiden Sotaa esitellään kustantajan sivuilla näin:

Entinen ”Puolustusvoimien Q” kertoo, mitä sodankäynnin tulevaisuudessa on odotettavissa.
Koneistuva sota muuttaa sodankäyntiä perusteellisesti. Ajankohtainen teos kertoo droonien sodasta: kauko-ohjattujen tai itsenäisesti toimivien miehittämättömien koneiden kehityksestä ja käytöstä nyt ja tulevaisuudessa.
Ukrainan sodassa sotatekniikan nopea kehitys on ollut verrattavissa toisen maailmansodan aikaan. Kuvaavaa on, että drooneilla on aiheutettu jopa 70 % sodan miehistötappioista. Samalla ihmisten rooli sodankäynnissä on muuttunut, kun ase ei enää tarvitse elävää kantajaa.
Älykkäiden koneiden myötä sota kaikkiallistuu; se vetää mukaansa sotilaiden lisäksi koko yhteiskunnan rakenteineen, toimintoineen ja ihmisineen. Suurvaltojen välinen kilpailu kiihdyttää kehitystä entisestään.
Kosola on ollut monessa asiassa edellä aikaansa. Hän kirjoitti jo 2003 drooneista, vaanivista aseista ja perinteisten asejärjestelmien kohtalosta. Kosolan tiimi Puolustusvoimissa ideoi jo kolmisenkymmentä vuotta sitten nykyisin Ukrainassa käytetyn elektroniselle häirinnälle immuunin valokuituohjauksen.

Reserviläinenkin voi valmentautua

”Koneiden Sota” on ilmestynyt tänä vuonna (2026), mutta uusimpien arvioiden mukaan dronien aiheuttamat miehistö- ja kalustotappiot ovat kivunneet jo reilusti yli 90 prosenttia kaikista tappioista, kävi ilmi Kosolan esityksestä.
Yleisöstä esitettiin kysymys, mitä suomalainen sotilas tai reserviläinen voi tehdä parantaakseen omia valmiuksiaan. Kosolan mielestä ainakin voi opetella tunnistamaan erityyppisiä droneja niiden tehtävän mukaan, ja ovatko omia vai vihollisen. Ukraina ja Venäjäkin ampuvat alas paljon omia dronejaan.
Jyri Kosola on tekniikan ja sotatieteiden tohtori, entinen sotilasyli-insinööri, insinöörieversti (evp). Hän on toiminut sodankäynnin ja sotateknologian tutkimuksen, kehittämisen ja rakentamisen parissa yli kolme vuosikymmentä, joista viimeisimmän Puolustusvoimien tutkimusjohtajana. Nykyään hänellä on oma konsulttiyritys.
Yhdysmies suosittelee lukemaan hänen kirjojaan ja kuuntelemaan hänen silmiä avaavia luentojaan, mikäli tarjoutuu tilaisuus.

Ilkka Pohjalainen