Suu- ja leukakirurgian professori Johanna Snäll kertoi tämän vuoden (2026) Miettilä Kollaus-tapahtumassa Talvisodan tarkka-ampujalegenda Simo Häyhän haavoittumisesta, hoidosta ja toipumisesta kirurgin silmin.

Talvisodassa, melkein sen lopussa 6.3. 1940 alikersantti Simo Häyhä oli komennettu jonkinlaiseen vastahyökkäykseen Kollaa-järven eteläpuolella. Siellä oli aika kiihkeitä taisteluita molempiin suuntiin. Ryhmänjohtajana hän kukkulan päällä suomaisemassa sai neuvostosotilaalta kiväärinluodin vasemman posken suunseutuun, Snäll kertasi.

Seurasi vaikea haavoittuminen kasvoihin, ja huhuttinpa hetken aikaa miehen jo menehtyneen. Häyhä kuitenkin evakuoitiin, ja hän pääsi sairaalahoitoon. Seurasi 26 leikkausta, joista on raportoitu, sekä ehkä vielä toimenpiteitä , joista kaikista ei ole säilynyt kirjauksia.
Kirurgin silmin toipuminen ja lopputulos näyttävät Simo Häyhästä otettujen valokuvien perusteella tosi hyviltä.
-Iho on siisti, suu menee kiinni ja silmät kiinni. Lopputulos on erinomainen, vaikka toinen suupieli on alhaalla.
Snäll arveli, että Häyhän pitkä iän perusteella voi ajatella, että vammat eivät vaikuttaneet hänen elämänlaatuunsa ratkaisevasti. Häyhä näyttää myös kuvien perusteella toipuneen nopeasti jo puolessa vuodessa.

Moni asia on luonnollisesti kehittynyt talvi- ja jatkosodan ajoista, mutta toisaalta monet periaatteet pätevät edelleen. Monesti vanha konsti toimii tänäkin päivänä.

Viipurilaisia oppeja

Snäll mainitsee suomalaisen kirurgian ja sotakirurgian ”isäksi” viipurilaissyntyisen Richard Faltin nuoremman. Hän oli lääkintätehtävissä seitsemässä sodassa, ja oli Mannerheimin koulukaveri ja ystävä. Faltin toimi sotasairaalan leukakirurgisen osaston esimiehenä sen eri sijoituspaikoissa, myös Kinkomaalla Keski-Suomessa, jossa myös Häyhä sai hoitoa ja hyötyi Faltinin opeista. Lääkintäeversti Faltinin kokemukset, opit ja käytännöt olivat sota-aikaan luonnollisesti myös hänen oppilaidensa käytössä, levisivät ja vakiintuivat.

Eroja suojauksessa

Kun vertaa nykypäivän sodankäyntiä toisen maailmansodan aikaiseen kasvotraumatologian kannalta, olennainen ero on erityisesti suojavarustuksissa.

Häyhällä ei ollut kovin paljon suojavarustusta keholle, verrattuna nykysotilaaseen.
-Tämä tekee eron nykypäivään. Kehon muut osat paitsi raajat ja kasvot ovat varsin suojattuja nykyään. Kasvojen alueella suojalasien on osoitettu vähentävän silmävammoja. Toisin oli talvi- ja jatkosodan aikaan.

Nykyään Ukrainassa kasvoihin vammautuneet saavat rutiininomaisesti kirurgisen ilmatien jo kentällä.
-Tihrustin Häyhän valokuvia tarkkaan, enkä huomannut, että hänellä olisi arpea henkitorven päällä.
-Tämä (ilmatien turvaaminen) on temppu, joka pelastaa parhaimmillaan taistelijan hengen, jos se tehdään riittävän varhaisessa vaiheessa ja oikein. Eli tehdään reikä henkitorveen.
-Toinen, mitä alkuvaiheessa voi tehdä, on että pakataan ja sidotaan. Pistetään sidosta niin paljon että verenvuoto tyrehtyy. Viis luunkappaleista, viis kaikesta muusta mitä siinä on alla.

Ukrainassa evakuointi voi kestää

Ukrainassa evakuointiketjut vaihtelevat suuresti, johtuen muun muassa paikasta, resursseista ja taisteluiden intensiteetistä.
Evakuoinnissa saattaa vierähtää jopa päiviä tai ne eivät lopulta toteudu ollenkaan.
Kasvovammapotilaiden jatkohoitoon pääsy evakuointiketjussa ylöspäin on Ukrainassa tutkitusti sellainen, että ihan ensi vaihe pystytään turvaamaan, mutta puolelle vammautuneista ei saada yhtään erikoisalakohtaista toimea ensimmäisen vuorokauden sisään. Noin 75 prosenttia pääsi kahden vuorokauden sisään evakuointiketjussa ikään kuin jonkinlaiselle sairaalatasolle. Lopulla neljänneksellä saattoi mennä viikkojakin, vähintään päiviä.
Ennusteen kannalta on melko tavalla merkitystä, miten ensivaiheen hoito on toteutettu. Myös viiveellä on vaikutusta kirurgiseen jatkohoitoon.

Nykyisin kirurgisen hoidon apuna on etenkin tietokonetomografiakuvantaminen, jolla saadaan kolmiulotteisia kuvia myös kasvojen alueelta. Siten voidaan suunnitella leikkauksia tarkemmin ja valmistaa yksilöllisiä, haavoittuneen kasvoihin täsmälleen sopivia ”varaosia” muun muassa titaanista. Joskus puuttuvia kudoksia voidaan korvata irrotettavilla proteeseilla, kuten vaikkapa nenän tai silmän alueen kudospuutoksissa.

Snällin aiheena oli Kasvojen sotavammat ennen ja nyt: kirurgisen hoidon kehitys Simo Häyhästä nykypäivän Ukrainaan

Lauantaina 25.7. järjestettiin Rautjärven Kasarminkankaalla jo perinteikäs Miettilä Kollaus -tapahtuma. Sitä järjestävät Rautjärven Reserviupseerikerho, Rautjärven reserviläiset sekä Miettilän Nuorisoseura. Myös Kollaa ja Simo Häyhä -museo sekä Rautjärven kunta ovat mukana tapahtumassa.

Ilkka Pohjalainen

Johanna Snäll vastaili lukuisiin yleisön kysymyksiin. Kuva Pentti Joronen

Johanna Snäll. Kuva Pentti Joronen