Rautjärven reserviläisten jäsenelle Mika Albertssonille myönnettyä sotakamreerin arvonimeä juhlittiin Rautjärven pitäjäntuvalla 14.3.2026. Kyseessä on tasavallan presidentin myöntämä harvinainen arvonimi, jonka juuret juontavat 1500-luvulle. Itsenäisessä Suomessa tämän arvon on saanut noin 90 henkilöä.

Arvonimi annetaan tunnustuksena sotahistoriallisesta, perinnetyöstä tai muusta yhteiskunnallisesta toiminnasta. Edellinen maakunnassa vaikuttanut sotakamreeri on nimetty 1980-luvulla.

Mika Albertssonin ansiot varsinkin perinnetyössä ovatkin mittavat. Niihin loi kamreerijuhlassa katsauksen Rautjärven reserviläisten puheenjohtaja Terho Kemppinen.

Työuransa Mika Albertsson teki Rajavartiolaitoksen palveluksessa lähinnä Imatralla, muun muassa Rajamuseon hoitajana, ja jäi eläkkeelle rajavartiomestarina. Ennen rajamiehen uraa hän ehti katsella maailmaa YK-joukoissa Libanonissa.

Sankarivainajia kotiin

Sotahistoria- ja perinnetyö alkoi konkretisoitua vapaaehtoisena sotavainajien etsinnässä ryhmä Taipaleen mukana Karjalan kannaksella. Sitä työtä kesti neljännesvuosisadan, josta etsintäryhmän johtajana 10 vuotta.

Kun sotavainajien etsintä kävi mahdottomaksi, Albertssonin tarmo suuntautui enemmän perinnetyöhön lähempänä. Etelä-Karjalan alueella hän on suunnitellut ja toteuttanut sankarihautojen kunnostamista vapaaehtoistyönä, yhdessä reserviläisjärjestöjen kanssa. Hän on myös opastanut kunnostustyötä muuallakin. Lähipaikkakunnilla hän on toiminut oppaana ja järjestänyt esittelykierroksia sankarihaudoilla ja puuhannut opastauluja muun muassa Rautjärvelle.

Koululaisille hän on pitänyt luentoja sankarivainajien perinnöstä ympäri Suomea sekä ollut kysytty juhlapuhuja ja esitelmöitsijä eri järjestöjen tilaisuuksissa. Talvikuukausina hän on kirjoittanut kirjat Rautjärven sekä Simpeleen sankarivainajista, ja melkein valmiina on kirja Ruokolahden sankarivainajista.

Luottamustehtäviä sotakamreerille on kertynyt useissa järjestöissä, muiden muassa Imatran Reserviläisissä ja nykyään Rautjärven Reserviläisten hallituksessa, aiemmin Imatran sotaveteraanien hallituksessa sekä Sotien 1939–1945 Etelä-Karjalan perinneyhdistyksen hallituksessa vuodesta 2022 lähtien. Erityisen sydäntä lähellä hän pitää Imatran Seudun Sotaorpojen ja Kaatuneitten Omaisten yhdistystä, jossa on varapuheenjohtajana.

Albertssonin harrastuksena on metsästys, vapaaehtoinen maanpuolustustyö ja reserviläistoiminta. Rautjärven riistahoitoyhdistyksen hallituksen jäsenenä hän on istunut vuodesta 2021.

Rautjärven Reserviläiset – Reservinaliupseerit ry:n hallitus päätti hakea Mika Albertssonille sotakamreerin arvonimeä elokuussa 2024, ja se myönnettiin 28.11.2025.

Lumitöistä alkoi

Albertsson muistelee, kuinka veteraani- ja perinnetyö tuli hänelle aina vain läheisemmäksi.

-Kaikki alkoi oikeastaan siitä, kun kaverin kanssa alettiin Imatralla autella sotaveteraaneja pihahommissa, lumitöissä ja ruohonleikkuussa. Olin myös erään sotainvalidin avustajana viitisen vuotta. Se johti myös pitkiin juttutuokioihin.

Yksi mieleenpainuva tapahtuma oli tapaaminen jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin kanssa. Kenraali kehotti Albertssonia kertomaan perinnetietoa eteenpäin, ja tämän hän myös tuli luvanneeksi.

Sotavainajien etsintämatkoilla oli ensimmäisinä vuosina vielä sotaveteraanejakin mukana, mikä oli vahva kokemus. Imatralla Albertsson tutustui toisellakin tapaa sotahistoriaan, kun hän autteli Reino Ikävalkoa pystyttämään Imatran Veteraanimuseota. Samaa perspektiiviä toi Rajamuseon museomestarina toimiminen Immolassa.

Parasta palautetta on tullut koululaisilta ja nuorisolta, kun he ovat kuunnelleet Albertssonin esityksiä. Ukrainan sodan takia kiinnostus omankin maan sotahistoriaan on ollut kovaa. Myös kirjansa hän kertoo suunnanneensa ennen kaikkea nuorisolle, ja on ottanut heidän toiveitaan huomioon sisältöä valitessaan.

-Rautjärvellä on reserviläistyössä hyvä meininki ja yhteistyö järjestöjen kesken, siitä mie pidän, Albertsson sanoo.

Perhekin on onneksi ymmärtänyt, miksi kalenteri näyttää täydeltä.

Juhlassa 14.3.2026 kuultiin muun muassa musiikkia Ismo Vänskän, Anne Sepposen, Seppo Äijön ja Ville Kuusiston esittäminä. Sotakamreeri Timo Päivinen kertoi puheenvuorossaan arvonimen historiasta, ja eversti evp Vesa Huuskonen muisteli yhteisiä aikoja Immolassa. Tilaisuus päättyi yhdessä laulettuun Veteraanin iltahuutoon.

Osana juhlatilasuutta laskettiin seppele sankarivainajien muistoksi. Seppeleen laskivat Mika Albertsson ja hänen lapsensa.

Ilkka Pohjalainen

Mika Albertsson laski seppeleen sankarivainajien muistoksi yhdessä lastensa kanssa.

 

Anne Sepponen esiintyi tilaisuudessa Rautjärven pitäjäntuvalla. Kuva Terho Kemppinen