Imatran Reserviupseerikerho vietti sunnuntaina 10.8. 2025 kaksinkertaisia juhlia Haloniemen majallaan Ruokolahdella. Maja täytti hulppeat 120 vuotta, ja itse kerho on ehtinyt 95 vuoden ikään.

Kahvituksen jälkeen puheenvuoron saivat venäläiset 1800-luvun alusta peräisin olevat kolme tykkiä. Ne saivat aikaan melkoisen pamauksen ja savun pössähdyksen.

Sitten kuultiin historiikki, tervehdyksiä ja puheenvuoroja. Huomionosoitusten saajista kertyi pitkä rivi. Leppoisan kesäsään ansiosta tilaisuus pidettiin ulkosalla. Juhlamusiikkia puhalsi Leijona Brass Ismo Vänskän johdolla.

Raja- ja merivartiokoulun johtaja eversti Juha Kivelä totesi omassa puheenvuorossaan, että toiminta Haloniemessä on ollut alkuajoista lähtien vahvasti maanpuolustukseen liittyvää.

-On luontevaa, että reserviupseerien ja maanpuolustusjärjestöjen toiminta on jatkunut tällä alueella.

Kivelä muistutti, että Suomella ei ole isoa väestöä eikä mittavia luonnonvaroja, mutta meidän on tarvittaessa pärjättävä liittoutumisesta huolimatta yksin ja omin voimin. Pärjääminen itsenäisesti on oltava lähtökohta, vaikka liittoutuminen tuokin turvaa ja voimavaroja.

-Maanpuolustusjärjestöjen merkitys on suuri, koska suomalaisten vahvuus on maanpuolustustahto. Se voidaan rinnastaa suuriin luonnonvaroihin ja suureen väestömassaan.

Reserviupseeritoiminnan haasteena Kivelä näkee yhteisöllisyyden muutoksen, joka näkyy kaikessa järjestökentässä. Aktiivisten osallistujien määrä on vähentynyt huomattavasti. Yhdessäkään järjestössä ei kuitenkaan kannata luovuttaa, vaan ylläpitää aktiivisuutta.

Kivelä myös kertoi, että ImRu on vuosittain kutsunut Immolasta kotiutuvat reservin upseerit Haloniemeen tilaisuuteen. Se on hyvä sauma sitouttaa maanpuolustustyöhön.

Liiton ja piirin tervehdykset

Reserviupseeriliiton terveiset juhlaan toi liiton toinen varapuheenjohtaja Mika Pakkanen. Hän kertasi, että Reserviupseeriliitto on vuoden nuorempi kuin Imatran kerho, joka puolestaan lukeutuu Suomen vanhimpiin. Imatran kerho on ollut useana vuonna valtakunnallista aktiivisuuskärkeä ja on ollut säännöllisesti järjestämässä muun muassa Jukajärven jotosta ja laadukkaita ampumakisoja.

-Kerhon jäsenistöstä on myös noustu huomattaviin valtakunnallisiin tehtäviin, Pakkanen muistutti.

Myös Haloniemen majaan liittyy paljon kansakunnan historiaa itsenäistymisen ajoilta toisen maailmansodan kautta tähän päivään. ImRu on isännöinyt majaa 70 vuoden ajan.

-Pidän suuressa arvossa tällaisen perinnön säilyttämistä ja siirtämistä nykyisille ja tuleville reservin upseereille, Pakkanen totesi.

Etelä-Karjalan reserviupseeripiirin onnittelut ja terveiset 850-päisen jäsenistön nimissä esitti piirin puheenjohtaja Seppo Naapila. Hän luonnehti erinomaisen kovaksi suoritukseksi sitä, että ImRu kohosi toimintapistekilpailussa viime vuonna koko valtakunnan kerhojen ykköseksi.

-Se tarkoittaa sitä, että kerhon puheenjohtaja ja hallitus ovat tehneet erittäin hienoja asioita sekä hoitaneet ja johtaneet hienosti.

Imatran kerho on piirin kerhoista toiseksi suurin ja toiseksi vanhin, Lappeenrannan kerhon jälkeen. Imatran kerho perustettiin maaliskuussa 1930.

-Kaikki piirimme 10 kerhoa ovat tällä hetkellä elinvoimaisia, niissä menee hyvin, ja on paljon aktiviteettia. Me kaikki ymmärrämme, että maailman tilanne on se mikä on, ja on aivan älyttömän hienoa, että reserviupseeritoiminta vetää puoleensa. Jos joskus tätä tarvitaan, niin nyt ovat ne ajat.

Tervehdyksiä toivat myös Lauritsalan reserviläiset ja Lappeenrannan teekkarireserviläiset, sekä adressein muutkin tahot.

ImRu palkitsi juhlassa jäseniään. Aktiivisuusviirin sai Jari Pouta (vuoden aktiivinen res. upseeri) ja kunniajäseneksi kutsuttiin Hannu Savola. Muita palkittuja olivat Teppo Pellinen (RESUL pram), Jyri-Pekka Kinnunen, Pekka Sarkanen ja Saku Miikki (RUL pram), Mika Pulkkinen (RUL kam), Matti Kankkunen (RUL kamsk) ja Jyrki Pihlman (Suomen Leijonan Ritarimerkki). Huomionosoitukset luovutti Suomen Reserviupseeriliiton 2. puheenjohtaja Mika Pakkanen.

Haloniemen historiaa

Haloniemen hirsihuvilan rakennutti lääkäri Valter Osvald Sivén vuonna 1905. Vuosisadan alussa paikka toimi Venäjän valtaa vastustavien aktivistien harjoitus- ja turvapaikkana. Sivénin poika Paavo (myöhemmin Susitaival) oli yksi heistä. Susitaival oli suojeluskunta-aktiivi sekä myöhemmin IKL:n kansaedustaja, sotien jälkeen kirjailija ja lehtimies. Talvisodassa hän komensi Ryhmä Sutta, ja oli Jatkosodan alussa JR 29:n komentajana sekä myöhemmin mm. Äänislinnan varuskunnan päällikkönä.

Sivéneiltä Haloniemi siirtyi ensin Ruokolahden kunnalle ja sitten yksityisomistukseen. Imatran Reserviupseerikerho osti Haloniemen huvilan 1955. Seuraavana vuonna rakennetiin rantasauna. Majan edustalla oleva japanilainen laivatykki on saatu lahjoituksena 1956, ja se on peräisin Vuoksen satamassa 1918 vallatusta venäläisestä laivasta. Isommista tykeistä kaksi on pelastettu Ovakon romuraudasta 1960-luvulla ja museoitu, kolmas on satu Imatran reserviläisiltä.

Maja on toiminut monenlaisten tilaisuuksien, kuten juhlien ja kilpailuiden tukikohtana. Maja oli pitkään vuokrattuna Ovakolle, mutta on nyt vuokrattavissa koko kesäkauden niin kerhon jäsenille, sidosryhmille kuin ulkopuolisille. Se sopii hyvin juhlien pitopaikaksi, mutta myös ihan ajanviettoon perheen tai ystävien kanssa.

Teksti ja kuvat Ilkka Pohjalainen

 

 

Imatran reserviupseerikerhon puheenjohtaja Niko Maurinen kättelee kunniajäseneksi kutsuttua Hannu Savolaa.
Kiertävän aktiivisuusviirin sai Jari Pouta.

Leena Nousiainen lahjoitti Haloniemen historiaesineistöön puheenjohtajan nuijan vuosina 1955-2005 toimineelta
ImRun naisyhdistykseltä. Vastaanottamassa ImRun puheenjohtaja Niko Maurinen.