Perustaminen 1975

Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuen (EKMPT) perustava kokous pidettiin 20. lokakuuta 1975 Lappeenrannan varuskunnan upseerikerholla. Kutsuttuina olivat kaikki alueen reserviupseerikerhot ja reservialiupseeriyhdistykset.

Kokoukseen tuli edustajia Luumäeltä, Savitaipaleelta, Lappeenrannasta, Lauritsalasta, Taipalsaarelta, Joutsenosta ja Imatralta. Kokouksen puheenjohtajana toimi Aimo Sallinen ja sihteerinä Erkki Granat. Sallisesta tuli yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja.

Perustamisajatukseen vaikuttivat valtakunnallinen Maanpuolustuksen Tuki sekä Pohjois-Savon Maanpuolustussäätiö, josta otettiin mallia. Etelä-Karjalassa säätiömuotoisen tukirahaston perustaminen ei kuitenkaan onnistunut, koska vaadittavia sadan tuhannen markan perusvaroja ei saatu kasaan. Yhdistyksen rekisteröiminen kangerteli muutenkin, toiminta oli vähäistä, ja uuteen alkuun päästiin kunnolla vasta vuonna 1981. Rekisteröinti tavanomaiseksi yhdistykseksi onnistui lopulta 10. 2. 1983. Toimintaan olivat tuolloin liittyneet Ruokolahti, Simpele ja Parikkala.

Toiminta vauhtiin 1981, rahaa romuista

EKMPT:n säännöissä todetaan, että yhdistyksen tarkoituksena on aineellisesti ja aatteellisesti tukea alueensa reserviupseeri- ja reserviläispiiriä sekä niiden jäsenyhdistyksiä ja naisjaostoja näiden tehdessä suuriarvoista, vapaaehtoista maanpuolustustyötä Etelä-Karjalassa.

Yhdistyksen alkupääomaa kerrytettiin lahjoitusvaroin. Alku oli vaatimaton, ensimmäisenä varsinaisena toimintavuonna kassan pohjalle jäi runsasta 500 euroa vastaava summa markkoja. Alkuvaroja keräsi Imatran suunnalla ansiokkaasti Kurkijoelta kotoisin ollut Tuure Pajari. Luumäen reserviupseerikerho järjesti metsänhoitotempauksen, ja Reservialiupseerien naisjaosto lahjoitti 150 markkaa.

Vuonna 1981 päätettiin varojen kerryttämiseksi kerätä maakunnan romut talteen ja markkinoida ne edelleen. Reserviläisyhdistykset ottivat vetoomuksen myönteisesti vastaan. Kerhoille luvattiin 50 prosenttia saavutetusta tuotosta. Keräyspäälliköksi lupautui majuri evp Seppo Hintikka, joka sittemmin toimi yhdistyksen varainhoitajana 15 vuotta vuoteen 1996. Vuoden keräyskampanjan tulos oli yli 30 000 markkaa, josta paikalliskerhot saivat puolet. Erityisen aktiivisia oltiin Imatralla ja Lauritsalassa. Romunkeräystä jatkettiin vielä seuraavinakin vuosina. Kokeiltiin myös kirjeensulkijamerkkien ja arpojen myyntiä, kohtalaisen hyvin tuloksin. Yksityishenkilöiden ja yritysten antamat lahjoitukset tulivat Maanpuolustuksen Tuelle lyhentämättöminä. Rahoitus mahdollisti oman adressin painamisen maakunnallisine tunnuksineen.

Kotiseutumatkat toivat rahaa 1990-luvulla

Sotahistoria- ja kotiseutumatkoja tehtiin Kannakselle ja Laatokan Karjalaan 1997–2003 kaikkiaan 18, ja niille osallistui lähes 1 600 henkilöä. Ne olivat alkuun hyvin tuottoisia. Sotahistoriamatkoilla oli hyvin tärkeä merkitys yhdistyksen taloudelle. Syynä niiden loppumiselle ei ollut kysynnän puute vaan kustannustason nousu. Moni matkatoimisto oli kopioinut mallin ja järjesti vastaavia matkoja eri puolille luovutettua Suomea. Maanpuolustuksen Tuki ei voinut lähteä avoimeen kilpailuun matkatoimistojen kanssa, todetaan yhdistyksen 30-vuotishistoriikissa. Päävastuu matkoista oli Juhani Pylkkäsellä, huollosta niillä vastasi Heikki Kinnunen, ja sotahistorian asiantuntemus tuli Heikki Marttiselta.

Tukea piireille ja hankkeisiin

Nimensä mukaisesti Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuen päätarkoitus on tukea jäsenjärjestöjään ja myös muuta vapaaehtoista maanpuolustusta. Vähitellen jäsenmaksut, sotahistoriamatkat, sijoitustuotot, kampanjat ja lahjoitukset kerryttivät pääomaa, jonka tuotoilla voitiin rahoittaa toimintaa ja jakaa tukea.

Ensimmäiset taloudelliset toimintatuet EKMPT pääsi varojen kartuttua jakamaan 1987. Seuraavalla vuosikymmenellä tukea jaettiin jo 2 000–5 000 euron arvosta vuosittain, ja 2000-luvulla jo 6 000–10 000 euroa per vuosi. Luvuissa on mukana myös tukea Yhdysmies-lehdelle, jonka julkaisemisen EKMPT oli ottanut vastuulleen vuonna 2000. Esimerkiksi vuonna 2004 neljä kertaa vuodessa ilmestynyttä lehteä jouduttiin tukemaan runsaalla 5 000 eurolla. Tosin voitaneen huomauttaa, että Yhdysmies-lehti on ollut kaikille yhdistysten jäsenille tullutta omanlaistaan tukea, sekä tiedotuskanava ja yhteisöllisyyden rakentaja aikana, jolloin viestintä ja yhteydenpito some-kanavilla vasta teki tuloaan.

Tukea on vuosien varrella jaettu muun muassa yleisavustuksina ja toimintapalkkioina, urheilukilpailuiden järjestämiseen ja palkintoihin, reserviläispiirille, reserviupseeripiirille sekä naisten maanpuolustusjärjestöille. Rahaa on voitu antaa kerhoille varustehankintoihin ja lippuihin, asehankintoihin sekä sotahistoriallisten kohteiden ja perinteiden vaalimiseen. Viime mainituista saajista ovat esimerkkeinä Kollaa- ja Simo Häyhä-museon kehittäminen Rautjärvellä, vesitornin kunnostus Simolan pommitusten muistomerkiksi sekä mm. Kantturaniemen parakkivaruskunnasta kertova historiikki.

Tasavuosia juhlineet alueen kerhot ovat vuorollaan saaneet stipendin, ja myös MPK:n kurssitoimintaa on tuettu. Vuonna 2022 perustettiin Yhdysmies-stipendi, jolla muistetaan Etelä-Karjalassa reserviin siirtyviä palvelusaikana ansioituneita varusmiehiä.

Yhdistyksen 40-vuotisjuhlan yhteydessä vuonna 2015 reserviläispiiri sekä reserviupseeripiiri saivat EKMPT:n lahjoittamana 10 reserviläiskivääriä. Hankinnan arvo oli noin 12 000 euroa.

Puheenjohtajia ja muita toimijoita

Puheenjohtajina yhdistyksessä ovat toimineet Aimo Sallinen 1975–1981, Väinö Jormakka 1982 – 1991, Lauri Räsänen 1992–2003, Pentti Belinskij 2004–2011, Tuomo Räsänen 2012–2017, Veli Matti Virolainen 2018-2021 sekä Jyrki Kosonen 2022-edelleen.

Teollisuusneuvos Lauri Räsäsen johdolla yhdistykselle laadittiin pitkälle kantava toimintastrategia. Lauri Räsänen valittiin ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi 2004. Hän menehtyi saman vuoden lopulla.

Yhdistyksen pitkäaikaisena sihteerinä toimi 1981–1996 Osmo Meilahti, joka istui hallituksessa 24 vuotta. Alkuvuosien pitkäaikaisista varapuheenjohtajista mainittakoon Tapio Hanhinen ja Maunu Lakka. Taloudenhoitajan pestin otti Hintikan jälkeen Juhani Pylkkänen.

Jäseniä enimmillään yli 600, vakiintunut tasolle noin 300

EKMPT:n jäsenistö kasvoi etenkin 1980-luvulla ripeästi. Ensimmäisenä varsinaisena toimintavuonna 1976 jäseniä oli 31, vuonna 1985 jo 210, ja 1989 luku oli kasvanut 559 jäseneen ja seuraavalla vuosikymmenellä mentiin yli 600:n. Enimmillään jäsenrekisterissä on ollut 643 nimeä vuonna 1998.

Vuonna 2010 kokonaisjäsenmäärä painui jälleen alle viiden sadan ja 2013 alle neljän sadan. Mahdollisesti tässä kohtaa on jäsenrekisteriä myös ajantasaistettu.  Viime vuosina jäseniä on yhdistyksessä ollut noin 300, mukaan lukien henkilö-, yhdistys- ja yritysjäsenet.

Uusien jäsenten hankkimiseksi osoitettiin vuonna 1989 suuri vetoomus reserviläisjärjestöjen jäsenille, kun yli 2 200 henkilölle postitettiin jäsenyyttä markkinoiva kirje. Tulos yllätti kuitenkin vaatimattomuudellaan, sillä vain viisi prosenttia kirjeensaajista vastasi vetoomukseen myönteisesti. Vuonna 1997 kokeiltiin jäsenhankintakampanjaa postittamalla yli 10 000 mainoskirjettä. Tuloksena oli 140 uutta jäsentä, mikä oli aikanaan pettymys, mutta nykyvalossa kohtuullinen tulos.

Yhdysmies-lehti, verkko ja viestintä

Yhdysmies-lehteä, alkujaan reserviupseerien ja sittemmin molempien perustajayhdistysten yhteinen lehti, on tuettu vuosien mittaan. Vuonna 2000 Maanpuolustuksen Tuki otti tappiollisen lehden kokonaan hartioilleen. Vuoden 2022 uudistusten jälkeen aloittanut Yhdysmiehen verkkopalvelu ja lehti eivät ole enää rasittaneet taloutta. Painetun lehden ilmestyminen harvennettiin neljästä numerosta kahteen vuodessa, joskin painettu lehti koetaan yhä tärkeäksi verkkojulkaisun ohella. Yhdysmiehen pitkäaikainen päätoimittaja, vuonna 2003 aloittanut Raili Leino luopui tehtävästä 2022, jossa aloitti Ilkka Pohjalainen.

Juhlia ja tapahtumia

EKMPT:n alkuvuosikymmeninä korkeatasoisia maanpuolustusjuhlia järjestettiin vuorotellen Lappeenrannassa ja Imatralla. Vuosikokouksen yhteydessä pidettyihin maanpuolustusjuhliin saatiin esitelmöitsijöitä valtakunnalliselta tasolta.

2005 järjestettiin 30-vuotisjuhla Lappeenrannan upseerikerholla. 35-vuotisen taipaleensa juhlistamiseksi yhdistys järjesti keskiviikkoiltana 20.10.2010 juhlaseminaarin Lappeenrannan kaupungintalon valtuustosalissa. Seminaarissa alusti sotahistorioitsija, eversti Sampo Ahto aiheenaan ”Myötätuntoa vai reaalipolitiikkaa? – Itsenäinen Suomi valtapolitiikan pelilaudalla”. Kaikille maanpuolustuksesta kiinnostuneille henkilöille avoimeen tilaisuuteen osallistui lähes salintäyteinen kuulijakunta.

40-vuotisjuhla oli 22.10. 2015 Lappeenrannan Upseerikerholla. Toimintakertomuksen mukaan ohjelma oli arvokas sekä mieleenpainuva. Juhlapuheen piti maakuntajohtaja Matti Viialainen. Juhlaan osallistui 60 jäsentä ja kutsuvierasta.

Syys- ja kevätkokouksien puhujat ja esitelmöitsijät on kautta vuosien mittaan saatu ykköskaartista. Mainittakoon erikseen, että vuoden 2003 syyskokouksen yhteydessä Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt luennoi Siiranmäen-taisteluistaan.

Sijoituksia ja testamenttilahjoituksia

Koko 1980- ja 1990-luvun pääosin ylijäämäisenä pysynyt talous kääntyi miinukselle 2000-luvun alussa. Sijoitustoiminta tuotti huonosti, ja Yhdysmies-lehden kustantaminen söivät varoja. Tase oli kuitenkin kasvanut alun reilusta 500 eurosta yli sadan tuhannen euron varainhankinnan ja muun muassa Venäjän-matkojen ansiosta. Sijoitus- ja talousremontin jälkeen tulos palasi ylijäämäiseksi neljän tappiovuoden jälkeen 2006 mutta huononi taas vuosikymmenen vaihteessa. Tasetta paransi Martta Kolilta saatu testamenttilahjoitus 61 000 euroa vuonna 2014. Toivo Mönkkösen testamenttilahjoitus vuonna 2018 kartutti varoja 40 000 eurolla.

2017 Tuen ja piirien yhteisestä toimintatilasta Rakuunamäen Sotilaskodin alakerrassa jouduttiin luopumaan, kun Sotilaskodin toiminta lakkasi. Varastotila Loasilta vuokrattiin yhteisesti muiden järjestöjen kanssa 2019.

Koronaa, sotaa ja Natoa

Koronavuoden 2020 merkittävin tapahtuma yhdistyksen toiminnassa oli täysin verkossa järjestetty Turvallisempi Suomi yhdessä -verkkotapahtuma 3. syyskuuta. Mukana tapahtuman järjestelyissä olivat myös Lappeenrannan kaupunki, Maasotakoulu, LUT-yliopisto sekä Etelä-Karjalan Pelastuslaitos. Tapahtuma oli maksuton ja avoin kaikille. Se tarjosi tietoa ja näkökulmia kokonaisturvallisuuteen ja Suomen tulevaisuuden näkymiin. Puhujina esiintyivät muun muassa Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen, toimitusjohtaja ja media-ammattilainen Pauli Aalto-Setälä, yrittäjä ja visionääri Peter Vesterbacka sekä Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) hallituksen puheenjohtaja Ilona Lundström. Puheenvuorojen teemat käsittelivät muun muassa huoltovarmuutta eri näkökulmista, sekä vaikuttamista ja tiedonkeruuta sosiaalisessa mediassa. Täysin verkossa, ilman paikalla ollutta yleisöä, järjestetty tapahtuma oli menestys ja keräsi yli 1000 kuulijaa.

Lopuksi

Vuonna 1975 Euroopassa elettiin syvän rauhan aikaa. Idän ja lännen kahtiajako oli voimissaan, Berliinin muuri pystyssä ja Neuvostoliitto vahvasti jaloillaan. Helsingissä järjestettiin Euroopan turvallisuuskonferenssi ETYK. Vaikka kaikki näytti auvoiselta, Suomi piti yllä puolustuskykyään. Etelä-Karjalassa oli joukko henkilöitä, jotka näkivät vapaaehtoisen maanpuolustuksen tukemisen tuohonkin maailmanaikaan tärkeäksi. Ensimmäiseen maakunnallisen tukiyhdistyksen perustamiseen johtaneeseen neuvonpitoon ottivat osaa Arvo Ahonen, Kaarlo Elomäki, Tapio Hanhinen, Jaakko Hillgen, Eero Huovila, Toimi Inkinen, Reijo Kainusalmi, Antero Kauppinen, Maunu Lakka, Pertti Lautamäki, Eino Loisa, Osmo Meilahti, Veikko Myllys, Tuure Pajari, Pentti Saikko, Uuno Suonio, Aarne Tiippana ja Ossi Väkevä.

Tässä lyhyessä artikkelissa on mainittu joitakin keskeisiä toimijoita Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen tuen 50-vuotisen taipaleen ajalta – ei suinkaan kaikkia. Jokaisen panos on ollut arvokas, oli hän sitten rivijäsenenä, hallituksessa, taloudellisena tukijana tai muuten ”hengessä mukana”. Viime vuodet ovat osoittaneet, että työ vapaaehtoisen maanpuolustuksen hyväksi ei ole ollut turhaa.

EKMPT ja sen jäsenjärjestöt ovat toimineet tiiviissä yhteistyössä Maasotakoulun ja Kaakkois-Suomen rajavartioston kanssa. Puolustusvoimien tuki on vapaaehtoisen maanpuolustuksen kivijalka ja myös päinvastoin.

E-K Maanpuolustuksen tuki juhlii 50-vuotistaivaltaan juhlakonsertin merkeissä  Lappeenrannassa 13.3. 2025 eli Talvisodan päättymispäivänä. Konsertin lisäksi EKMPT lahjoittaa varoja maakunnan seurakunnille suunnattavaksi nuorten kesätyöseteleihin. Niillä kunnostetaan alueen sankarihautausmaita.

Ilkka Pohjalainen

Lähteenä käytetty EKMPT:n 30-vuotishistoriikkia, toimintakertomuksia ja pöytäkirjoja.