Raja- ja merivartiokoulun uusi johtaja eversti Juha Kivelä esittelee mielellään koulun päärakennuksen uudistettuja tiloja. Immolassa on saneerattu vanhaa sekä rakennettu uutta muutaman viime vuoden aikana 40 miljoonalla eurolla, josta päärakennuskompleksin osuus on melkein puolet. Käytännössä kaikki rakennuksen runkoa myöten on pantu uusiksi, ja se näkyy ja tuoksuu valoisuutena ja raikkautena. Päärakennus on alun perin valmistunut 1964.
Rajavartijaopiskelijoiden majoitustilat on nyt tehty 1–3 opiskelijalle, ja jokaisessa on oma wc sekä suihku. Varusteiden kuivaustilat ovat asialliset, ja keitto- ja taukotila viihtyisä.
Opetustiloihin on rakennettu täysin oikean raja-aseman passintarkastuslinjoja vastaavat tiskit niin saapuvalle kuin lähtevälle liikenteelle. Taustalla kouluttajat voivat seurata oppilaiden työskentelyä.

Simulaattori säästää

Koulutuksessa on panostettu myös virtuaalisiin koulutusympäristöihin, joilla on tiettyjä etuja verrattuna fyysiseen. Muun muassa voimankäyttöä eri tilanteissa sekä dronen lennätystä voi harjoitella simulaattoreilla.
Dronesimulaattori on ollut pilottikokeilussa viime syksystä lähtien. Käytännössä koulutus ja treenaus voi tapahtua luokkahuoneessa. Iso tv-näyttö päälle, virtuaalilasit päähän, oikea ohjain käteen ja virtuaalidrone taivaalle. Simulaatiossa maisemaa voi muutella mielin määrin, sinne voi panna vaikka metsäpaloja, piilottaa ihmisiä metsän syvyyksiin, lisätä tuulta ja sadetta, yötä ja sumua, katkaista gps-signaalin. Eikä haittaa, vaikka kokemattomuus tai tuulenpuuska ohjaa dronen puun latvaan, uusi on kohta valmiina lähtöalustalla. Näyttöön saa myös kartan sekä muuta informaatiota.
Airhud-simulaattori on kotimaisen laitetoimittajan tuotantoa. Vastaavia simulaattoreita on kokeilussa myös poliisilla ja pelastusviranomaisilla.
Sinänsä dronet lämpökameroineen ja pimeänäkökykyineen ovat olleet Rajavartiolaitoksen käytössä jo pitkään.
Käyttämällä koulutuksessa simulaattoreita saavutetaan tehokkuutta itse koulutuksessa toistojen määrän lisääntyessä, sekä kustannussäästöjä. Dronet eivät vaurioidu, ja esimerkiksi voimankäyttöpuolella yksi etälamauttimen oikea laukaisu voi maksaa toista sataa euroa.
Myös rakenteilla oleva esteaita valvontajärjestelmineen tulee vaatimaan uutta sisältöä raja- ja merivartijoiden koulutuksessa sekä täydennyskoulutuksessa, mutta tämä osa koulutusta on vasta kehittelyn alla. Täydennyskoulutuksessa on viime aikoina harjoiteltu muun muassa joukkojen hallintaa.
-Olemme pieni ja ketterä laitos, jonka koulutus on omissa käsissä. Se on nopeasti muokattavissa, koulun johtaja eversti Kivelä linjaa.

Hakijamäärät kasvussa

Viimeisimmälle, tammikuussa opinnot aloittaneelle Raja- ja merivartijan peruskurssille oli noin 700 hakijaa, joista naisia 100. Kurssille otettiin 50. Varusmieskoulutuksen puolella viime vuonna erikoisrajajääkäriksi halusi 622, joista noin joka kymmenes pääsi koulutukseen. Hakijamäärät sekä erikoisrajajääkäriksi että rajavartijaksi ovat molemmat olleet jyrkässä kasvussa parin viime vuoden aikana.
-Haastatteluissa on tullut esille, että halutaan tehdä työtä, jolla on merkitystä, Kivelä sanoo.
Kivelä on syntyisin Kaustiselta, työpaikka Immolassa ja koti on nyt Lappeenrannassa. Virkauraa 49-vuotiaalla rajaupseerilla on takana 25 vuotta. Kivelä siirtyi Raja- ja merivartiokoululle Rajavartiolaitoksen esikunnan henkilöstöosastolta. Aikaisemmin hän on toiminut muun muassa Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentajana.
Harrastuksistaan Kivelä mainitsee kestävyysurheilun ja erityisesti suunnistuksen.
-Ensimmäisessä Jukolan viestissä kävin 15-vuotiaana, heti kun oli tarpeeksi ikää osallistua.

Ilkka Pohjalainen