Tällaista näkee Lappeenrannan Rakuunamäellä harvoin: tusina ratsukoita kiertää muodostelmassa Adolf Ehrnroothin aukiota. Marraskuun valju aurinko saa hevosten harjat kiiltämään. Kaviot kopsavat hiekkakenttään pehmeästi. Tässä harjoitellaan itsenäisyyspäivän 6.12. valtakunnallista paraatia varten, joka tapahtuu Lappeenrannassa. Harjoituksia on ollut pitkin syksyä.

-Tämänhetkisen tiedon mukaan ratsuhevosia on paraatiin tulossa kaksikymmentä. Sen päälle tulee tykkivaljakko ja muutamia vetohevosia. Hyvällä tuurilla hevosia tulee vajaat kolmekymmentä, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, kertoo ratsastusosaston johtaja Fredrik Söderlund.

Hevosvetoisen tykin lisäksi odotettavissa voi olla muutakin historiallista. Paraatin teema on tänä vuonna Maanpuolustusta sukupolvesta toiseen.

-Hevoset osallistuvat vain ohmimarssiin, eivät katselmukseen, Söderlund täsmentää.

Hevoset ovat mukana paitsi siksi, että Lappeenranta on ratsuväkikaupunki, myös koska halutaan muistuttaa hevosten ratkaisevasta roolista viime sotien taistojen teillä ja tiettömillä korpimailla. Suurin osa sotahevosista oli vetohevosia, joita ilman tykit, soppatykit ja varustekuormat olisivat jääneet vetämättä, haavoittuneet ja kaatuneet hakematta.

Etelä-Karjalan eskadroonan väkeä

Paraatin hevoset ovat suurimmalta osalta paikallisia, ja tulevat muun muassa Etelä-Karjalan Eskadroonan yhteistyötallilta, Villalan Tallilta ja yksityisiltä hevosen omistajilta. Suurin osa ratsastajista on Rakuunakillan alaosaston Etelä-Karjalan eskadroonan väkeä.

Söderlund on määrätty paraatissa hevososaston johtajaksi, koska hän on rakuunayhteisön perinneupseeri ja on järjestörajoista riippumaton. Maasotakoulu pyysi hänet tähän paraatitehtävään. Söderlund on koordinoinut hevososaston osallistumista Puolustusvoimien suuntaan, ja eskadroonan päällikkö Heidi Lanu on puolestaan hoitanut käytännön valmistautumista ja hevosten harjoituttamista.

-Niiden pitää olla sellaisia hyvin varmoja hevosia, millä mennään kaupungilla. Suurin osa on ollut mukana erilaisissa pienemmissä tapahtumissa, ja kun on suuri joukko hevosia, ne laumaeläimenä pärjäävät yllättävänkin hyvin, Söderlund kertoo.

Harjoitukseen valmistautuvat Hanne Walli ja Joonas Heikkeri koettavat saada Jahvetti-hevosen suuhun kuolaimia. Se on ainut vaihe, josta hevosella ja sen hoitajilla on erilaisia näkemyksiä. Muuten Jahvetti on kuulemma rauhallinen ja yleisöön tottunut. Ja hyvin Jahvetti pärjäsi läpi harjoituksen.

Katselmus Kimpisen kentällä

Paraatikatselmus pidetään Kimpisen kentällä ja kalustonäyttely Satamatorilla. Ohimarssi kulkee pitkin Ainonkatua. Järjestelyistä vastaa Maavoimat ja musiikista tietysti Rakuunasoittokunta.

Paraatijoukossa on Puolustusvoimien mukaan noin 1 200 henkilöä ja noin 40 ajoneuvoa. Kaikki puolustushaarat ovat edustettuina. Perinteiseen tapaan Puolustusvoimien joukkojen lisäksi paraatiin osallistuu lippuineen osastoja Rajavartiolaitoksesta, maanpuolustusjärjestöistä ja viranomaistahoista. Kaupunki tukee Maasotakoulun järjestelyorganisaatiota paraatin käytännön järjestelyissä. Paraatin ottaa vastaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Koskenranta (sd.) ajalla kello 13.15.

Fredrik Söderlund kertoi hevosten osuudesta itsenäisyyspäivän paraatissa.