Lappeenrannassa 12. lokakuuta järjestetty Valmius- ja turvallisuusseminaari sai hyvän vastaanoton. Kutsujana olivat Etelä-Karjalan Reserviupseeripiiri sekä Lappeenrannan kaupunki. Paneelin juonsi ja puheenjohtajana toimi E-KRESUPSP:n Pj Maj (evp) Seppo Naapila.

Aiheesta kiinnostunutta yleisöä oli saapunut valtuustosali melkein täyteen, joten tämäntyyppiselle tapahtumalle oli ja on selvä tilaus, ja sille voi toivoa jatkoa.

Panelisteiksi oli saatu Jukka Kopra (kansanedustaja, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja), Ari-Pekka Meuronen (Lappeenrannan kaupungin turvallisuus- ja riskienhallintapäällikkö), Samuel Venäläinen (Imatran kaupungin riskienhallinta- ja turvallisuuspäällikkö, Ilari Saarikivi (komisario), Janne Mäkitalo (eversti, Maasotakoulun johtaja) sekä Mika Rytkönen (eversti, Kaakkois-suomen rajavartioston komentaja).

Lähes kolmetuntinen keskustelu oli Naapilan napakasti johtama, mielenkiinto säilyi hyvin, ja yleisö sai väliin mahdollisuuden esittää omia kysymyksiään.

Paneelin teemoja olivat kokonaisturvallisuus, varautuminen, fyysinen turvallisuus, valmiussuunnittelu, strateginen suunnittelu, uudet teknologiat ja innovaatiot, turvallisuuskulttuuri ja koulutus sekä kyberturvallisuus. Seuraavassa muutamia poimintoja teemoista:

Kokonaisturvallisuus: Naapila muistutti, että jokaisella kansalaisella on rooli kokonaisturvallisuudessa, sillä yhteiskunta olemme me kaikki. Erilaisista uhkista ja tapahtumista uutisoidaankin päivittäin lähialueellakin. Imatralla on kolkuteltu ovia, rajalla ihmisiä on välineellistetty, vesilaitoksia on tarkkailtu, telemastoja on jopa kaadettu, on tehty epäilyttäviä maakauppoja, lennätetty droneja lähellä sensitiivisiä kohteita, kuultu syytöksiä Suomea vastaan, rusitsh-joukot lähellä Suomen rajaa, somen botit, kohonneet säteilyarvot Imatralla, ja niin edelleen.

Kopran arvion mukaan suurin kokonaisturvallisuuden uhka liittyy mieleen vaikuttamiseen. Esimerkkinä hän kertoi, kuinka joku venäläistaustainen oli käynyt ottamassa kuvan remontin alla olevan pääkirjaston työn alla olevasta seinästä, ja laittanut sen Instagramiin esimerkiksi venäläisturistien puutteessa rappeutuvasta Lappeenrannasta. Tapaus on sinänsä pieni ja yksittäinen. Kopra huomautti, että haitallista mielipidevaikuttamista vastaan valtioneuvostolla on hanke työn alla.

-Suomessa on hurjan paljon osaamista, mutta se on toistaiseksi ollut hajallaan, Kopra sanoi,

Jos hämmennytään ja häiriinnytään ja panikoidutaan outojen ilmiöiden takia, silloin ilmiöiden takana olev taho on päässyt pyrkimäänsä tavoitteeseen, Mäkitalo huomautti. Esimerkiksi poliittisten vaikuttajien päätöksentekoon voidaan ulkoa käsin yrittää vaikuttaa, samoin kansalaisten mielipiteeseen. Mihinkään paniikkiin ei kuitenkaan ole mitään syytä, sotilaallinen puolustus on kunnossa ja olemme jäsenenä Natossa.

-Tämä ei tarkoita, että pitäisi olla varomattomia ja sinisilmäisiä, Mäkitalo lisäsi. Viranomaisten ja kansalaistenkin on syytä pitää silmänsä auki.

Saarikivi huomautti, että viranomaiset eivät ole löytäneet näyttöä minkään ulkomaisen tahon osallisuudesta esimerkiksi koputteluihin ja muihin outoihin ilmiöihin. Kansalaisia hän silti kannusti ilmoittamaan epätavallisista asioista. Poliisi tutkiin sitten tarvittaessa.

Meuronen tähdensi, että esimerkiksi maakunnassamme on vastuutahot hyvin määritelty E-K-Turva-verkostossa, jolla voidaan vastata millaisiin haasteisiin tahansa. Tärkeää on saada kansalaisten arki pyörimään myös poikkeavissa olosuhteissa ja häiriötilanteissa.

Kriisiviestinnästä todettiin, että tieto viranomaisten välillä kulkee hyvin, mutta joskus tulppana viestinnässä muille tahoille ovat turvaluokitukset. Saarikivi myös huomautti, että kun viranomainen tiedottaa ulospäin, asioiden pitää olla totta, mikä pitää ensin varmistaa. Se vaikuttaa tiedottamisen nopeuteen.

Imatran osalta Venäläinen kertoi, että kriisiviestinnän toimivuutta päästiin hiljattain testaamaan sinänsä ikävän koulu-uhkaustapauksen yhteydessä, ja hän katsoi Imatralla olevan kohtuu hyvät valmiudet myös kriisiviestintään.

Meuronen kertoi, että E-K Turvaringissä on oma maakunnallinen tiedotusjaostonsa.

Kopra muistutti, että valtioneuvoston alaisuudessa toimii kriisiviestinnän ryhmä 24/7, joka seuraa maailman tapahtumia. Se perustettiin vuoden 2004 tsunamin kokemusten jälkeen. Se pitää yllä yleistä tilannekuvaa. Puolustusministeriössä ja sisäministeriössä on omat viestintäryhmänsä nopeassa valmiudessa. Nämä tekevät myös yhteistyötä.

Varautuminen. Onko meillä riittävästi koulutusta ja harjoittelua, ja testaanko puolustuksellisia ja kriisiajan järjestelmiä?

Rytkönen totesi rajan osalta, että hänen edustamansa organisaatio on ollut varautunut erilaisiin uhkiin jo toistasataa vuotta. Varautumista tehdään yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Esimerkiksi on pelattu sitä, miten asiat oikeasti menisivät, jos Suomi joutuisi laajamittaisen välineellistetyn maahantulon kohteeksi. Tällaista varautumista hän toivoisi enemmänkin, joskin esimerkiksi sote-järjestelmien testaaminen (maahantulijoihin liittyen) maksaa.

Meuronen totesi, että Lappeenrannan kaupunki osallistuu säännöllisesti erilaisiin poikkeusoloja testaaviin harjoituksiin. Testaaminen sen sijaan on vähäistä. Harjoitusten kokemuksia käydään kyllä läpi.

Fyysisen turvallisuuden osiossa panelistit tulivat siihen lopputulemaan, että lainsäädäntö ja viranomaisten toimivaltuudet ovat selkeitä ja kunnossa niin syvän rauhan kuin häiriötilanteidenkin aikana. Esimerkiksi PV voi väliaikaisesti ottaa kiinteistöjä hallintaansa, Raja voi turvallisuushäiriöiden takia laajentaa rajavyöhykettä ja niin edelleen.

Valmiussuunnittelun osalta muistutettiin, että tsunamin jälkeen perustettiin valtioneuvoston tilannekeskus, Puolustusvoimilla on omat seuranta- ja analyysijärjestelmänsä, ja mm. Ukrainan sodan oppeja seurataan. Rajan osalta Valko-Venäjän toiminta rajoillaan sai aikaan päätöksiä rakentaa esteaitaa ja kohentaa joukkojenhallintavalmiuksia ja suorituskykyä.

Pitää katsella ympärilleen, eikä tuudittautua siihen, miten aina ennenkin on tehty, Rytkönen linjasi.

Nato. Onko ja miten on Suomen Nato-jäsenyys vaikuttanut Etelä-Karjalaan. Yleisön joukosta elinkeinoelämän edustaja arvioi, että investointien suhteen Kakkoinen-Suomi näyttäytyy nyt edullisemmassa valossa kuin ennen Natoa. Investoinneilla saadaan työpaikkoja, ja sillä taas kasvatetaan resilienssiä. Ihmisillä, myös nuorilla on parempi olla.

-Tämä on hemmetin iso juttu, että ollaan Naton jäseniä, yleisöstä todettiin.

Muuten vaikutukset ovat melko huomaamattomia. Ulkomaisia joukkoja voi näkyä harjoitustoiminnassa. Mäkitalo arvioi, että Suomen Nato-jäsenyys ei ollutkaan kuin töpseli seinään, vaan kymmenenkin vuotta voi mennä, ennen kuin ollaan täysin oppineita.

Uudet teknologiat ja innovaatiot sekä kyberturvallisuus olivat teemoina seminaarin loppupuolella.

Esimerkkejä on nähty viikoittain GPS-häirinnästä lentojen ja karttamittausten kohdalla, palvelunestohyökkäyksiä, ja tekoälykin on valjastettu kiusantekoon. Vaikuttaako tekoäly viranomaistyöhön Etelä-Karjalassa?

Samuel Venäläinen näki kuntasektorin osalta uhkana, että tekoäly pystyisi purkamaan salauksia ja tunkeutumaan järjestelmiin. Rytkönen huomautti, että tekoäly on käyttökelpoinen rajavalvonnassa, kun uuden esteaidan lukuisten kameroiden kuvia analysoidaan. Tekoäly karsii kuvista pöllöt ja hirvet, ja seuloo mielenkiintoa vaativat tapaukset. Hälytysten läpikäynti olisi henkilöresurssilla liian mittava urakka.

GPS-häirintä ja palvelunestohyökkäykset ovat varmaan tulleet jäädäkseen. Viranomaisten ja siviiliyhteiskunnan pitää kehittää sellaisia järjestelmiä, jotka väistävät tai sietävät tällaista häirintää, Rytkönen arvioi.

Kopra kertoi kokemuksiaan äskeiseltä matkaltaan Kiovaan. Ihmiset kadulla eivät reagoineet kaikkiin ilmahälytyksiin, koska heidän käynnyköihinsä tuli tarkemmat tiedot vaarallisista alueista.

-Nokkelan systeemin ovat siellä kehittäneet.

Kopran mukaan valtioneuvoston uusi kyberstrategia painottaa sitä, että Suomella pitää olla parempi kyky nimetä, kuka meitä vastaan on tehnyt kyberhyökkäyksen.

Turvallisuuskulttuurin ja koulutuksen suhteen eroa on sotilas- ja siviiliorganisaatioilla. Puolustusvoimissa ja Rajalla on säännöllisesti tehtävä ja läpäistävä aiheen verkkokurssi. Näihin asioihin myös uudet työntekijät perehdytetään. Jokaisessa joukko-osastossa on myös työ- ja palvelusturvallisuuspäällikkö, jolle niin varusmiehet kuin kantahenkilökuntakin voivat tehdä ilmoituksen tutkimuksen ja kehittämisen kohteeksi. Onnettomuuksista tehdään TPT-raportti, johon tulee suosituksia. Pienetkin tapahtumat liukastumisia myöten sisällytetään lisäksi puolivuosittaiseen TPT-raporttiin. Kaikesta huolimatta isossa organisaatiossa tapahtuu onnettomuuksia. Jos kulttuuri ei ole kohdallaan ja mennään hälläväliä-meiningillä, onnettomuuksia sattui enemmän, Mäkitalo sanoi.

Siviilipuolella ollaan enempi esimerkiksi tietoiskujen varassa. Imatralla on pyritty auditoimaan järjestelmiä ja löytämään niistä aukkoja. Esimerkkinä Venäläinen mainitsi Ylen videon, jossa yllättävän helposti marssittiin sisään laitoksiin.

Yleisöstä muistutettiin 72-varautumispaketin tärkeyttä kotitalouksissa sekä ehdotettiin järjestökentän aktiivisempaa yhteistyötä ja huomioimista ja lähestymistä myös viranomaisten taholta. Esimerkiksi Maanpuolustusnaisten yhtenä toimintamuotona on jo nyt arjen turvallisuuskurssit. Monet naiset ovat laatineet valmiussuunnitelman perheelleen poikkeustilanteita varten. Varautumista soisi opetettavan myös kouluissa.

Mäkitalo muistutti, että Maanpuolustuskiltojen liitto toimii maanpuolustusjärjestöjen kattojärjestönä, ja oivallista olisi esittää heille, kuinka järjestökenttää saataisiin paremmin yhdistettyä, sitoutettua ja koordinoitua tukemaan kokonaismaanpuolustusta.

Ilkka Pohjalainen